heikkulin

Voimia AnnaNannalle, toivotaan, että kaikki olisi hyvin!



Lämpimät tervetulotoivotukset uusille plussanneille :)



Täällä suunnalla ei mitään uutta, ei siis yhtään mitään.. Hassua, ehkä pitää vaan olla tyytyväinen :D Mulla on ensi maanantaina neuvola varattuna ja siitä kuukauden päästä np-ulta Jorvissa, miten ihmeessä sitä jaksaa odottaa sinne asti??



Kävin eilen moikkaamaassa mun 4kk ikäistä kummipoikaa.. Pidin poikaa sylissä koko päivän ja en olisi raaskinut hänestä luopua ollenkaan .. Tulipas kova hinku saada oma masukki syliin suukoteltavaksi :)



Tsemppiä teille pahoinvoiville, jospa se helpottaa muutaman viikon päästä! Täällä oireita odotellessa



Terkuin, Heikkulin rv 7+0

Kuulostaa niin kauhean tutulta :p Mulla oli tossa viime viikolla kanssa mieletön stressi ja kauhu keskenmenosta, ettei tosikaan. Rupesin jopa töissä ulvomaan takahuoneessa kiukkuuni, kun jouduin nostelemaan paljon painavia laatikoita..

Sitten soitin ihan hädissäni äidille, kun musta tuntui siltä, että oireet katosi kaikki ihan yhtäkkiä. Se sai mut puhuttua rauhalliseksi; itse ei voi mitenkään vaikuttaa siihen, miten asiat tulee alkuraskaudesta sujumaan! Stressaaminen nimenomaan pahentaa asiaa, ja ne stressihormoonit siirtyy myös vauvan elimistöön. Omalla mielenrauhallaan saa rauhottumaan koko elimistön ja antaa vauvalle parhaan mahdollisen paikan kasvaa ja kehittyä!! Joten yritä heittää huolia vähän pois mielestäsi! Kuitenkin suhteellisen pieni osa raskauksista päättyy keskenmenoon, joten en usko, että kannattaa stressata :)



Näillä puheilla sain ainakin itseni hiukan rauhoitettua ja loppuviikko/tämä alkuviikko on mennyt hurjan nopeasti ja huomaamatta, kohta onkin jo rv 12 ja ensimmäinen ultra!



Täällä siis edelleen oireetta, mutta vähemmällä stressillä kuin aiemmin..



Vauvoille taputuksia ja liimaa mukaan :)



T. Heikkulin rv 6+4



Ja uusille paljon ONNEA, tervetuloa mukaan :D

Heipat uusille, kiva kun ketju kasvaa ja jännittäjät lisääntyy :)



Grosenha, sulla on aika hurjaa odotusta menossa! Toivon, että kaikki on kuitenkin niinkuin pitääkin!!



Täällä mennään edelleen ilman oireita, kummallista :p, pitää nauttia, kun tätä olotilaa vielä riittää.. Olo on pikkusen rauhallisempi, tulin siihen tulokseen, että stressaaminen aiheuttaa vaavillekin ahdistusta.. Joten parempi itsekin pitää rauhallinen mieli ja odottaa kärsivällisesti.. Nyt on meneillään rv 6+3, eka neuvola on viikon päästä, siis rv 7+3 :p siitä onkin sitten kuukausi np ultraan..



Mites muut, onko ilmaantunut uusia oireita??



Tosta päiväkirjan pitämisestä; mä aloitin tosissaan kirjoittamaan tuntemuksia ylös, kun sain tietää raskaudesta. Onpahan sitten ainakin muisto tästä tai vertauskohtaa seuraavaan ;)



Terveisin, Heikkulin

Ensinnäkin oikein paljon onnea uusille plussanneille!! Ja tervetuloa mukaan :)



Groselha, yksi huoli vähemmän ja toinen lisää ;) peukut pystyyn ja tsemppiä piinailuun...



Itse kirjottelin tuolla edellisessä viestissä siitä pahoinvoinnista. Se on nyt sitten loppu ihan kokonaan, yhtenä päivänä kunnolla oksetti ja seuraavana oli etova olo. Nyt ei ole mitään ja kovasti huolettaa :( Mulla olisi neuvola vasta vajaan parin viikon päästä, joten sinne asti tässä on kai sinniteltävä. Mitään muitakaan oireita ei siis ole, pelkään pahinta, mutta toivon parasta. Tuntuu kurjalta pelätä jatkuvasti km:oa.. :( Huoh, ja olen tosi kärsimätön tyyppi muutenkin, joten ei mikään paras yhdistelmä ;)



Jos jollain on jotain kokemuksia yms, kertokaa :)



Mietin, että soittaisin tonne neuvolaan, mutta se on auki vaan 2h päivässä ja sekin aika tarkoitettu ajanvaraukseen, eli mihin mun sitten pitäis oikein soittaa??



Oikein hyvää viikonloppua kaikille, mäkin yritän nauttia (vaikka töissä olenkin..) Saapahan ajatukset hetkeksi pois muusta :)



rv 6+0

Maiju84! Ja onnea plussauksen johdosta :D!!



Huomaan, että mulla mielialat heittelee aika lailla. Tänään aamulla säästyin pahalta ololta ja heti aloin kuvitella, että onko masussa jotain "vikaa" kun ei tullutkaan oksetusta.. (tämä ammuinen kuitenkin korvaantui koko päivän kestäneellä etomisen tunteella..). Niin, aamulla ennen töitä olin siis hysterian rajalla, kun menin hölmönä lueskelemaan oireitten loppumisesta keskustelupalstoille. Paha virhe!

Mutta kuten puhuitte aikasemmin, tästä pitäsi osata nauttia enemmän :D Ja olenkin nyt hokenut itselleni "Kaikki on hyvin, kaikki menee hyvin" ja kummasti on parempi olo :)



Te lapselliset, mitä ensimmäisessä äitiysneuvolassa oikein pääpiirteittäin tapahtuu? Ja jos jollain on Espoosta kokemuksia? Mietin sitä, että kuunteleeko ne sydänäänet siellä, vai pitääkö sitäkin odottaa sinne rv12 ultraan... huoh, sinnekin tuntuu olevan ikuisuus :p



Mua on laiskottanut tuon liikunnan kanssa nyt niin paljon (osan laitan etomisen piikkiin!!!), mutta kesä on ollut rankka töissä ollessa ja muuta tekosyitä :) Ehkäpä pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä vaikka reippaalle kävelylenkille!



Jospa tänä yönä ei olisi yhtä kova ukkosmyrsky kuin viime yönä ja saisi kunnolla nukuttua.



Lämpimin terkuin, Heikkulin