GrazyMay

JONSTERI: Kiitos listan päivityksestä! :)

Mä olen Jonsterin kanssa samaa mieltä siitä, että ei täällä ole tarvetta tuomitsemiselle. Meistä jokainen tekee varmasti sen minkä osaa, pystyy ja jaksaa. Mä olen myös polttanut tupakkaa, tosin ennen tätä tärppikiertoa vähensin sen vain niihin kertoihin, kun oltiin juhlissa tai ulkona. Lopettaminen plussan jälkeen kokonaan oli siis helpompaa ja näin ollen jo ennen positiivista testiä olin jo tietoisesti päättänyt tehdä stopin asialle. Ystäväni, joka sai terveen lapsen, tupakoi 2 savuketta päivässä, sillä oli polttanut aina ja paljon. Lääkärin mukaan sikiölle vaarallisempaa olisi olleet nuo äidin vieroitusoireet kuin ne 2 tupakkaa päivässä. Eihän sitä suositella, mutta jokainen tekee kuten kokee parhaaksi, eikä sitä muiden kannata arvostella. Mä syön ihan liikaa sokeria omasta mielestäni ja se pitäisi nyt kitkeä pois. Pikku hiljaa yritän jättää sen kokonaan pois.

Neuvola & urheilu: En uskalla haaveilla vielä neuvolasta. Kävin edellisessä km raskaudessa siellä ja muistissa on aika hyvin kaikki mitä siellä tehdään. Ajattelin, että jos pieni pysyy 8 viikolle asti matkassa niin sitä ennen varaan ajan, jotta ehditään ottaa verikokeet ennen np-ultraa. Urheilua haluan harrastaa, mutta hieman pelottaa, menenkö liiallisuuksiin. Viime keväänä tein pitkiä n. 20-35km pyörälenkkejä, ilman kipuja ja ihan hyvin jaksoin, mutta kesken meni silti. Pelottaa, että jos reuhdon niin paljon kuin haluan niin kaikki ei mene hyvin.

Seksi on alkanut myös pelottaa. Viimeksi viikonloppuna tuli pientä ruskeaa vuotoa paperiin seksin jälkeen. Vatsaan koskee ja sitä supistelee orgasmin jälkeen. Pelkään, että keskenmeno voi tulla tästäkin syystä. Onko jollakulla tästä tietoa enemmän, tarkoitan ihan fakttatietoa? Luin, että seksi ei voi aiheuttaa keskenmenoa, mutta voi saada kohdun supistelemaan.

Vielä kysymys, onko muilla juuri testin tehneillä vatsa jotenkin sekaisin? En kyllä koe aineenvaihduntaani omakseni tällä hetkellä saatikka vatsantoimintaa. Tämän oireen lisäksi väsymys jatkuu huumaavana, vessassa ravaaminen on jatkuvaa, aamuisin ja nälkäisenä jäätäviä etomiskohtauksia, vielä en ole halaillut kaakelia. Rinnat ei ole edelleenkään kipeytyneet. Toivottavasti pian kipeytyisivät, sillä sekin olisi jokin merkki siitä, että siellä kohdussa jotakin tapahtuu. Vihlaisuja vatsalla tuntuu aika ajoin.

GrazyMay rv 4+4 (joka oli laskenut päivällä pieleen....)

ORCHID87: tunnen tuon sun tuskan. :( Muista kuitenkin, että siihen vauvaan tarvitaan kaksi: sinä ja sun mies. Älä kiltti ajattele niin, että sinä tuotat miehellesi pettymyksen joka kerta, niin sen ei pidä mennä. Kahden ihmisen yhteensopivuus ja ajoitus on asioita, jotka ei ole meidän kenenkään käsissä. Haluan tällä valaa uskoa siihen, että kyllä se plussa sieltä tulee, taas olet yhden kierron lähempänä sitä. Kyllä se tekee hyvää välillä rypeä siinä pahassa olossaan, niin minäkin tein. Sitten sieltä jaksoi nousta pikku hiljaa ylös ja ei kun uuteen nousuun. Valita ihmeessä niin paljon kuin susta hyvältä tuntuu. Mä koin keskenmenon jälkeen, että oli todella virkistävää, jos sai jollekkin valittaa elämän epäoikeudenmukaisuutta omalla kohdalla ja tämä ihminen sanoi, että " Kyllä, sulle on sattunut kohtuuttoman paljon epäonnea, jota ei kenellekkään soisi." Se lohdutti enemmän kuin ne tuhannet todistelut, että kyllä sinä vielä sen lapsen saat. Olen pahoillani ja tiedän, se on saakelin epäoikeudenmukaista, että et saanut plussaa juuri nyt. Minusta se saa tuntua paskalta ja on ihanaa, että meillä on tämä ryhmä, missä saa sanoa, mitä tuntee. Lämmin halaus! <3

Te, jotka aamulla nyt testaatte, niin odotan innolla kuulumisianne. :)

GrayzyMay

Kiitos vastauksista, kun pähkäilin rintojani, jotka siis eivät ole läheskään niin arat kuin ekassa raskaudessa.

PAKKASUKKO: Mä ymmärsin et se ryhmä on suljettu, joten kai se sit tarkoittaa sitä, että vain perustaja voi kutsua sinne, keitä itse haluaa. En myöskään kuulu tuohon ryhmään. Tuolla meidän jännääjien ryhmässä oli niin aktiivista keskustelua ja pidin siitä tosi paljon, että kannustettiin toisiamme. Minusta nämä ekat 3 kuukautta on tosi jännittävää ja pelottavaakin aikaa, joten kaikki tuki on tarpeen. :)Kiitos, että te olette täällä!

TIIKERIKUU: Meillä tosiaan on LA:t aivan perätysten sun ja Pakkasukon kanssa. Mä asun myös pääkaupungissa ja vaihtoehdot synnyttää on ihan nuo samat kuin sulla. :) en tosin ole uskaltanut miettiä vielä sinne asti. Yritän edetä päivä kerrallaan ja nauttia jokaisesta minuutista raskaana ollessa. Sen tuo km opetti, että lapsem syntymä tai ylipäätään se, että tulee raskaaksi on ihme. Vielä mutkikkaampi tie on edessä ennen synnytystä. :) Olen niin kiitollinen tästä toisesta mahdollisuudesta. <3

Miten te muut onnistutte elämään liikaa kelailematta tätä raskautta? Miten onnistutte keskittymään muihin asioihin? Mulla se on ollut hankalaa! :) Haluaisin kauheesti höpötellä vauvoista ja suunnitella tulevaa, mutta en uskalla. Silti tämä asia pyörii päässä koko ajan.

GrayzyMay rv 4+3

Ai niin se laskettu aika olisi 31.5.2014 <3 Jos joku haluaa sen listaan lisätä. :)

Heissan kaikki odottajat!

Mä uskaltaudun varovasti myös mukaan. Tein lauantaina 20.9 CB:n digitestin ja sain tuloksen raskaana 1-2. Tuolloin oli dpo12 ja nyt mun laskujeni mukaan olen rv 4+2. Hirvittää ja jännittää hieman. Takana on toukokuussa koettu keskenmeno ihan ekan kolmanneksen lopussa ja nyt uusi ihme on toivottavasti tuolla masussa. Oireita aloin tuntea heti 2 päivää oviksen jälkeen ja osasin epäillä plussaa menkkajuilimisien, iltapaleluiden ja väsymyksen perusteella. Rinnat on hieman turvonneet, mutta eivät vielä kovin arat. Vatsassa juilii, aamuisin etoo (vielä en ole oksentanut) ja iltaisin paha olo yllättää myös. Edellisessä raskaudessa en voinut ollenkaan pahoin ja aavistelin koko ajan, että se raskaus ei pääty onnellisesti. Jälleen kerran kroppani oli oikeassa. Tosin se ei tarkoita, että kaikille, jotka eivät voi pahoin, käy kuten minulle. Teen työtä kropallani ja olisin ehkä hieman hämmentynyt, jos en osaisi sitä kuunnella ja lukea.

Nyt odotan siis esikoistani ja olen onnesta soikea uuden raskauden myötä. Vatsaa turvottaa, kuten ilmeisesti monilla muillakin, mutta otan ilolla kaikki oireet vastaan. <3

HUOLESTUNUTENSIYRITTÄJÄ: älä sä piittaa siitä, mitä muut tuumii sun lapsen saamisista. Jokainen tekee omat valintansa. Mä halusin 22-vuotiaana jo lapsia,oli mies ja oltiin naimisissa, mutta hän ei halunnut.  Erohan siitä tuli. Nyt, vasta 33-vuotiaana olen esikoisestani haaveillut mieheni kanssa. Niin kauan sai etsiä, sitä oikeaa, joka haluaa elämältä muutakin kuin pelkkää juhlimista. :) Joten nauti, kun olet nuori ja sinulla on mies, joka myös haluaa lapsia. :)

JONSTERI: Mä en olisi uskonut, että näin pian liityn sun perässäsi tänne. Toivotaan molemmille paljon tarra- ja liimasukkaa. :) Mua on huolestuttanut nuo rinnat, kun ne ei ole niin arat kuin ekassa raskaudessa. Onko susta se outoa tai merkki jostain? Sulla on kohta ultrat ja kaikki! :) Miten jännää!!Mä yritän vaan ottaa iisisti ja jatkaa eloa normaalisti, jotta viikot kuluis ja pääsisin vaikka ensiultraan kurkkaamaan, onko meidän pieni edes olemassa tuolla. :)

Tuosta raskauden julkituomisesta.......me ollaan kerrottu vanhemmille ja kahdelle hyvälle kaveripariskunnalle + mun 3 parasta ystävää tietää. En ajatellut myöskään tehdä samaa virhettä, että sanoisin etukäteen asiasta, sillä jouduin sitten toukokuisen keskenmenon jälkeen ihmisille selittämään sataan kertaan saman asian. Toisaalta se helpotti, toisaalta se tuntui todella pahalta. Mä niin toivon, että meidän kaikkien pikku ihmeet pysyvät kyydissä. :)

GrazyMay rv 4+2