Fica

Minä valitsisin mielummin masturboinninkin yhdessä, mutta, koska halut ja mieltymykset tässä asiassa erilaiset meillä, niin suurimmaksi osaksi yksin.

N47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erään palstanaisen pepun nuolemista. Fantasiointia vain, mutta kiihottava unelmoida.

 Kenen?

Ei täällä kovin montaa ole jotka käyttäisi samaa nimimerkkiä usein.

m45

Ja jotkut täällä vielä väittää, ettei "vauvanaisista" ole muka mihinkään :D

N47

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan vähän sama tunne ap:lla kuin itsellä. Meillä mies halusi seksiä vain kun oli ensin katsonut pornoa. Muuten ei ja omat aloitukseni aina torpattiin. Lopulta seksielämämme on kuivunut kasaan ja molemmat varmaan pohtivat eroa tahoillaan.

Vähän sama. Miehen pitää runkata ensin yksinään, ennenku mun kanssa voi seksihommia alkaa miettimään. On siinä himot sit kuumimmillaan. Oikeen hehkuu kiihkeys ja näkee toisen himot.

Yhdessä sit pitäis pohtia et mistähän johtuu, ku ei joskus oikeen seiso. Ei se musta kuulemma johdu. No ei varmaan niin, jos ihmisen pitää ensin runkata. Sama ku mä sanoisin, et oota vähä siinä, ku mä kåyn kattomassa ensin vähä vaikka jotain kiihottavaa pornoa tai jotain ja sit ehkä pystyn sun kanssa alottelemaan.

Joo ymmärrän mitä ap tarkoittaa.

Ei intohimoa, halua, halutuksi tulemisen tunnetta ja kaikkea sitä, mitä ei saa mistään muualta kuin kumppaniltaan. Ei muulloin, kuin parina päivänä kuukaudessa. Sitä on sellaisessa suhteessa äärimmäisen onneton, jos puoliso ei halua myös seksuaalisesti. Aika torjuttu fiilis.

Jos halujen määrässä on iso ero, on ongelmia luvassa pidemmän päälle vaikka olisi kuinka hyvä ja pitkä parisuhde ja muut asiat kunnossa.

Seksuaalisuus ja seksi on se liima, mikä "tekee" parisuhteen ja pitää sen kasassa. Myös mielenterveyden.

N47

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se yllätti että samat asiat saa toivoa sataan kertaan ja sillä 101. kerralla saa toivoa taas, koska ei vieläkään mennyt miehelle jakeluun.

Pienet vihjeet eivät auta mitään. Se on yllättänyt että sängyssä mies ei tee mitään ellei erikseen pyydä. Joka kerta on pyydettävä erikseen jos vaikka haluan että vaihdetaan asentoa.

Oltu yhdessä lähes 20 vuotta. En tiedä koska alkaa oppi mennä perille. Vielä ei ole mennyt.

Ei tietenkään kumppanisi voi tietää, milloin haluat vaihtaa asentoa, jos et sano. Ei tähän kukaan pysty, telepatiaa kun ei ole vielä keksitty.

En käsitä miksi naisille yleisesti seksistä puhuminen on näin vaikea asia.

Veikkaan kyllä, että naisille seksistä puhuminen on helpompaa kuin miehille, niin meilläkin on. Minä olen puhunut ja mies ei. Miehet ylipäätään puhuvat vähemmän ja se näkyy tässäkin aiheessa. Opetelkaa puhumaan miehet!

Oot oikeassa.

Yllättävintä miehen seksuaalisuudessa on ollut puhumattomuus ja estoisuus. Ei kerrota mistä tykkää, mikä kiihottaa, mitä haluais tehtävän. Ei edes kysyttäessä.

Mäkin olen oppinut tässä reilu kymmenen vuoden aikana et suihinotto tuntuu hyvältä. En tiiä yhtään mitään muuta. En mitään. Seksistä ei saa puhua. Einole kertonut yhtään asiaa mitä haluais tehtävän tai mikä kiihottais. Vaikka seksi olisi mielessä, sitä ei saa näyttää vaan pitää esittää, että ei se niin tärkeää ole.

En tiiä onko joillain lapsuusajan kasvatus ollut niin ahdasmielistä et on iskostettu päähän et siitä ei saa puhua eikä seksistå ainakaan saa nauttia.

Kaikkien on ainakin oltava niin samanlaisia et yhtään ei saa erilaisesta tykätä. Niin perus kuin voi. Ei saa näyttää että haluaa. Sitä kuuluu hävetä. Se ei ole luonnollista.

Seksi on kuin roolisuoritus, joka "kuuluu tehdä tietyllä tavalla" eikä niin, miten nauttis eniten.

Toinen pitää huomioida ja tehdä sellaista mistä toinen tykkää vaikka ei itsestä olis se paras juttu, koska ei vaan voi kertoa mistä tykkäis. Pitää riittää et on edes jotain seksiä. Pitää vaan yrittäå miellyttää, vaik itselle tuntuis paremmalle joku muu, mut ei kehtaa sanoa.

Joo on tosi ahdistavaa kyllä jos sitä alkaa oikein miettimään 😅

N47

Mullakin on vastaavanlaisia kokemuksia. Naisista. Tosin en ole pitkään jatkanut tuollaisten kanssa. Miksi ihmeessä eläisin jonkun estoisen henkilön kanssa. Mitvit?

Mitä sä olet kokeillut muuttaaksesi asioita? Onko suosituksia?

N47

Etsi itsellesi sopiva kumppani äläkä yritä muuttaa ketään miksikään.

Kiitos.

Sitähän se on ollut, et mä en vaan ole halunnut myöntää itelleni, et ei ketään pysty muuttamaan jos se ei sitä itse halua.

Kyllähän se oikeesti olis jo kertonut, puhunut ja tehnyt jos se oikeasti haluais seksiä mun kanssa.

Se on ollut kuitenkin vapaaehtoisesti tyydyttämättä mua sen kymmenen vuotta, vaikka mahdollisuus olis ollut ihan mihin vaan, jos itse olis oikeasti halunnut. Jättänyt mut huomioimatta.

Mä olen sanonut, et olisin valmis tekemään asioita, mitkä sitä kiihottais, oli ne sit mitä vaan, mutta kun mä en edes tiedä niitä. Jos mä kysyn, ni vastaus on "perusjuttuja". Ei se ole uskottavaa. Tai jos onkin, niin on sen verran laaja käsitys, että riippuu ihan ihmisestä, mikä kenellekin on perus. Pitäishän omat mieltymykset ja kiihottumisen aiheet osata eritellä vähän tarkemmin. Saattais saada mitä haluais.

Mut sit se voi kyllä sanoa, mistä ruuasta se tykkää tai mitä haluis ruuaksi tai vastaavaa. Ja mun pitäis olla kyllä kiinnostunut kaikesta muusta paitsi seksistä. Muista asioista vois puhua. Joillekin estoisille tarviis olla varmaan joku henkilö kertomassa, mitä mieltä niiden pitäis olla asioista. Nyt, kun ei ole, niin se ei puhu sit ollenkaan, ku ei voi olla varma, mistä pitäis tykätä ettei mene väärin.

Se ei vaan voi sanoa ja tekee sit jotain mun mieliks mitä oon toivonu, mut vaan sen takia. Ei sen takia et ite haluu. En minäkään nauti sellaisesta, jos tiedän et vain mun mieliksi tehdään vaik ei yhtään itteä kiinnostais. Kukaan ei ole todistanut mun olevan väärässäkään tässä asiassa.

Tää asia on ahistanu mua niin kauan, ku muistan ja ei ole enää yhtään syytä miks mun pitäis rääkätä itteeni yhtään enempää. Jospa se ei ole tajunnut itsekään, etten mä olekaan sopiva seksikumppani sille ja ei halua sen takia mua tai seksiä mun kanssa. Se varmaan vaan tarviis sekin sopivan seksikumppanin itelleen, et vapautuis noista estoista ja sanois/tekis jotain. En tiiä. Minä en siihen pysty. Mä olen sille sopiva ruuanlaittaja, kämppis.

Sopeutumaan en minä vaan pysty, se on selvä. En aio elää loppuelämääni ilman sellaista seksiä, mistä molemmat nauttii oikeasti. Mitkään lelut ei mulle riitä yksinään. Sitäkin ajattelutapaa olen kokeillut, ei toimi. Mä haluan sellaista seksiä, missä mä näen, et se toinenkin nauttii ja toteuttaa niitä asioita, mistä tykkää eniten.

Mulla on jo kyllä dildoja, jotka istuu hiljaa kaapinhyllyllä ja "suunkiinni", mutta mielellään tyydyttää mut tarpeentullen puhumatta ja voin päässäni kuvitella, et tykkäs se dildokin varmaa.

En mä sellaisia enää lisää tarvitse. Tarviin ihmisen. Joka oikeesti nauttii mun ja itsensä tyydyttämisestä yhdessä ihan kaikilla tavoilla ja et mä saan tyydyttää toista kaikilla sen haluamilla tavoilla.

Mut joo, sun pointti tuli ymmärrettyä kyllä ja todellisuuteen on herätty. Neljästä vaihtoehdosta kohta 1. Sopeudu tilanteeseen, on yliviivattu piiitkällisen empiirisen tutkimuksen myötä, toimimattomana tähän tilanteeseen. Joku sano vielä jossain ketjussa, kuinka ääliömäisen yksinkertainen neljän kohdan ratkaisukaava on. Ei se ole. Aika paljon miettimistä noi kohdat sisältää, ennenku se sopiva seksikumppani ja/tai sopiva seksimäärä on kohillaan.

N47

Oletko koskaan yrittänyt kirjoittaa miehelle näistä asioista? Jos hän on puhumatonta sorttia, niin aivan varmasti menee keskustelutilanteessa lukkoon kun aletaan vakavista asioista puhua. Ehkä hän on tyyppiä jonka pitää saada harkita ja pohtia kuulemaansa ja vastaustaan kaikessa rauhassa?

Me ollaan vaimon kanssa ehkä molemmat sellaisia, että seksistä puhuminen ei oikein koskaan käynyt ihan kauhean luontevasti. Vuosia sitten kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja halusin alkaa puhua, vaikka se vaikeaa olikin alkuun, ja nykyäänkin aika paljon riippuu mielentilasta, että millainen fiilis puhumisesta tulee. Aika usein olen omia fantasioitani ja muita ajatuksia kirjoitellutkin vaimolle tekstareina, olen ehkä enemmän sellainen että osaan ilmaista itseäni paremmin kirjoittamalla.

Meillä se on toiminut ja vaimokin on alkanut oppia puhumaan aiheesta. Tosin samaan hengenvetoon voin kyllä myöntää, että ei meillä mitään kipupisteitäkään ole seksissä ollut, molemmat siitä tykkää. Olemme silti vähän eriparisia siinä, millaisista jutuista tykkäämme, niin päin että mulla olisi mielenkiintoa vähän laajempaan kirjoon asioita kuin hänellä. Tämä asia ei sinänsä ole keskustelemalla mihinkään muuttunut, mutta mulle on tehnyt ihan hyvää jo sekin, että vaimo on saanut sanottua suoraan ja perusteltua, jos jokin asia ei kiinnosta. Mun ei ainakaan tarvitse pelkästä päänpyörityksestä arvailla, että pitikö hän mua nyt pervona vai mistä oli kyse, kun jonkun asian otin puheeksi eikä tullut vastakaikua.

M53

Kiitos asiallisesta vastuksesta.

Todella hienoa, et olet ottanut itseäsi niskasta ja alkanut puhumaan vaimolle. Tai kirjoittamaan.

Kyllä mä olen yrittänyt ja olen pyytänytkin miestä kirjoittamaan. Mäkin aattelen noin, et kirjoittamalla voisi olla helpompi sanoa niitä asioita tai vaikka ehdottaa seksiä sillä tavoin. On se joskus muutamia kertoja ehdotellutkin seksiä sillä tavoin, mutta jos mä en aiheesta muistuta, se loppuu siihen. Mutta ei koskaan ole kirjoitellut sellaisia mistä tykkäis tai mitä haluis tai mistä kiihottuis. Ei myöskään ole kysynyt multa koskaan mun haluista tai mieltymyksistä.

Joo siis, se seksi mitä on ollut, niin on ollut mun mielestä ihan hyvää. Oon saanu kyllä tyydytystä siitä. Sitä vaan on ollut niin vähän ja tuntuu vähän tyhmältä, kun ei yhtään tiiä mistä toinen tykkää ja mitä vois/pitäis tehä et toinenki nauttis. Mulle itselle ei niinkään väliä minkälaista se seksi olis, siis tarkoitan, et sen ei tarvii välttämättä sisältää panemista tai jotain tiettyä, vaan pääasia et olis sellasta, et se olis molempia kiihottavaa ja nautittavaa.

Mutta, että jos mä en saa edes kysymällä vastausta niin minkäs teet. Se on oikeasti vain ja ainoastaan miehen halusta muuttaa asioita kiinni. Sitä ei vaan ole.

Yritetty siis on.

Täytyy nyt vielä sanoa, et mies kyllä varmasti tietää myös sen, että mä en mitenkään edes pelästyis/loukkaantuis/suuttuis sen vastauksista.

N47

Kysyn uudelleen, että mitä vielä odotat?

Etkö vaan uskalla tehdä ratkaisua asian kanssa? Anteeksi vaan, mutta on todella typerää roikkua suhteessa, missä ei saa sitä mitä haluaa ja tarvitsee. En ole ikinä ymmärtänyt tuollaista. Vuodet vierii eikä mikään ole muuttunut ei tule muuttumaan. Sun on muutettava itseäsi, jos haluat asioiden muuttuvan johonkin. Miehesi ei tule muuttumaan mihinkään.

Luin jo kyllä ensimmäisen kysymyksesi. Mitä sä odotat? Tarvitsetko kenties tähän jonkun kellonajan tai päivämäärän?

Mä ymmärsin jo ekalla lukemallani sun pointin.

N47

Haluan jo ihan sun itsesi kannalta, että teet päätöksen asiassa, jolla on suuri merkitys tulevaisuudellesi. Myönnät itsellesi, että odottaminen ei enää muuta mitään ja on aika alkaa etsimään itselleen sopivampaa kumppania. Eroaminen ei ole mikään häpeä vaan silloin on osannut luovuttaa, kun asiat ei vaan suju.

Miehesi ei ole osoittanut halua muutokseen ja pakolla et pysty häntä muuttamaan miksikään. Otat kynän ja peperin käteesi ja alat kirjaamaan mitä elämältäsi haluat ja mitä tällä hetkellä saat.

Miksi huonosta suhteesta lähteminen on niin helvetin vaikeaa? Pelottaako yksin oleminen vieläkin enemmin? Eihän tässä ole mitään järkeä.

Toki aikuisena ihmisenä ymmärrän nuo asiat.

Kommentoin kahteen kysymykseen:

Suhde ei kokonaisuutena ole mitenkään huono. Seksiasiat, nuo mitä olen kirjoittanut ei mielestäni toimi. Ja tietysti vain siitä täällä on puhe, koska seksipalsta.

Ja toinen asia: yksin oleminen ei pelota.

Asioita on helppo kommentoida, tietämättä ja tuntematta kokonaiskuvaa.

Toki just se seksiasia on todella tärkeä ja yksi osa sitä kokonaisuutta.

Sen seksiasian toimimattomuudessa ei tosiaan ole mitään järkeä tällä hetkellä.

N47

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fica kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se yllätti että samat asiat saa toivoa sataan kertaan ja sillä 101. kerralla saa toivoa taas, koska ei vieläkään mennyt miehelle jakeluun.

Pienet vihjeet eivät auta mitään. Se on yllättänyt että sängyssä mies ei tee mitään ellei erikseen pyydä. Joka kerta on pyydettävä erikseen jos vaikka haluan että vaihdetaan asentoa.

Oltu yhdessä lähes 20 vuotta. En tiedä koska alkaa oppi mennä perille. Vielä ei ole mennyt.

Ei tietenkään kumppanisi voi tietää, milloin haluat vaihtaa asentoa, jos et sano. Ei tähän kukaan pysty, telepatiaa kun ei ole vielä keksitty.

En käsitä miksi naisille yleisesti seksistä puhuminen on näin vaikea asia.

Veikkaan kyllä, että naisille seksistä puhuminen on helpompaa kuin miehille, niin meilläkin on. Minä olen puhunut ja mies ei. Miehet ylipäätään puhuvat vähemmän ja se näkyy tässäkin aiheessa. Opetelkaa puhumaan miehet!

Oot oikeassa.

Yllättävintä miehen seksuaalisuudessa on ollut puhumattomuus ja estoisuus. Ei kerrota mistä tykkää, mikä kiihottaa, mitä haluais tehtävän. Ei edes kysyttäessä.

Mäkin olen oppinut tässä reilu kymmenen vuoden aikana et suihinotto tuntuu hyvältä. En tiiä yhtään mitään muuta. En mitään. Seksistä ei saa puhua. Einole kertonut yhtään asiaa mitä haluais tehtävän tai mikä kiihottais. Vaikka seksi olisi mielessä, sitä ei saa näyttää vaan pitää esittää, että ei se niin tärkeää ole.

En tiiä onko joillain lapsuusajan kasvatus ollut niin ahdasmielistä et on iskostettu päähän et siitä ei saa puhua eikä seksistå ainakaan saa nauttia.

Kaikkien on ainakin oltava niin samanlaisia et yhtään ei saa erilaisesta tykätä. Niin perus kuin voi. Ei saa näyttää että haluaa. Sitä kuuluu hävetä. Se ei ole luonnollista.

Seksi on kuin roolisuoritus, joka "kuuluu tehdä tietyllä tavalla" eikä niin, miten nauttis eniten.

Toinen pitää huomioida ja tehdä sellaista mistä toinen tykkää vaikka ei itsestä olis se paras juttu, koska ei vaan voi kertoa mistä tykkäis. Pitää riittää et on edes jotain seksiä. Pitää vaan yrittäå miellyttää, vaik itselle tuntuis paremmalle joku muu, mut ei kehtaa sanoa.

Joo on tosi ahdistavaa kyllä jos sitä alkaa oikein miettimään 😅

N47

Mullakin on vastaavanlaisia kokemuksia. Naisista. Tosin en ole pitkään jatkanut tuollaisten kanssa. Miksi ihmeessä eläisin jonkun estoisen henkilön kanssa. Mitvit?

Mitä sä olet kokeillut muuttaaksesi asioita? Onko suosituksia?

N47

Etsi itsellesi sopiva kumppani äläkä yritä muuttaa ketään miksikään.

Kiitos.

Sitähän se on ollut, et mä en vaan ole halunnut myöntää itelleni, et ei ketään pysty muuttamaan jos se ei sitä itse halua.

Kyllähän se oikeesti olis jo kertonut, puhunut ja tehnyt jos se oikeasti haluais seksiä mun kanssa.

Se on ollut kuitenkin vapaaehtoisesti tyydyttämättä mua sen kymmenen vuotta, vaikka mahdollisuus olis ollut ihan mihin vaan, jos itse olis oikeasti halunnut. Jättänyt mut huomioimatta.

Mä olen sanonut, et olisin valmis tekemään asioita, mitkä sitä kiihottais, oli ne sit mitä vaan, mutta kun mä en edes tiedä niitä. Jos mä kysyn, ni vastaus on "perusjuttuja". Ei se ole uskottavaa. Tai jos onkin, niin on sen verran laaja käsitys, että riippuu ihan ihmisestä, mikä kenellekin on perus. Pitäishän omat mieltymykset ja kiihottumisen aiheet osata eritellä vähän tarkemmin. Saattais saada mitä haluais.

Mut sit se voi kyllä sanoa, mistä ruuasta se tykkää tai mitä haluis ruuaksi tai vastaavaa. Ja mun pitäis olla kyllä kiinnostunut kaikesta muusta paitsi seksistä. Muista asioista vois puhua. Joillekin estoisille tarviis olla varmaan joku henkilö kertomassa, mitä mieltä niiden pitäis olla asioista. Nyt, kun ei ole, niin se ei puhu sit ollenkaan, ku ei voi olla varma, mistä pitäis tykätä ettei mene väärin.

Se ei vaan voi sanoa ja tekee sit jotain mun mieliks mitä oon toivonu, mut vaan sen takia. Ei sen takia et ite haluu. En minäkään nauti sellaisesta, jos tiedän et vain mun mieliksi tehdään vaik ei yhtään itteä kiinnostais. Kukaan ei ole todistanut mun olevan väärässäkään tässä asiassa.

Tää asia on ahistanu mua niin kauan, ku muistan ja ei ole enää yhtään syytä miks mun pitäis rääkätä itteeni yhtään enempää. Jospa se ei ole tajunnut itsekään, etten mä olekaan sopiva seksikumppani sille ja ei halua sen takia mua tai seksiä mun kanssa. Se varmaan vaan tarviis sekin sopivan seksikumppanin itelleen, et vapautuis noista estoista ja sanois/tekis jotain. En tiiä. Minä en siihen pysty. Mä olen sille sopiva ruuanlaittaja, kämppis.

Sopeutumaan en minä vaan pysty, se on selvä. En aio elää loppuelämääni ilman sellaista seksiä, mistä molemmat nauttii oikeasti. Mitkään lelut ei mulle riitä yksinään. Sitäkin ajattelutapaa olen kokeillut, ei toimi. Mä haluan sellaista seksiä, missä mä näen, et se toinenkin nauttii ja toteuttaa niitä asioita, mistä tykkää eniten.

Mulla on jo kyllä dildoja, jotka istuu hiljaa kaapinhyllyllä ja "suunkiinni", mutta mielellään tyydyttää mut tarpeentullen puhumatta ja voin päässäni kuvitella, et tykkäs se dildokin varmaa.

En mä sellaisia enää lisää tarvitse. Tarviin ihmisen. Joka oikeesti nauttii mun ja itsensä tyydyttämisestä yhdessä ihan kaikilla tavoilla ja et mä saan tyydyttää toista kaikilla sen haluamilla tavoilla.

Mut joo, sun pointti tuli ymmärrettyä kyllä ja todellisuuteen on herätty. Neljästä vaihtoehdosta kohta 1. Sopeudu tilanteeseen, on yliviivattu piiitkällisen empiirisen tutkimuksen myötä, toimimattomana tähän tilanteeseen. Joku sano vielä jossain ketjussa, kuinka ääliömäisen yksinkertainen neljän kohdan ratkaisukaava on. Ei se ole. Aika paljon miettimistä noi kohdat sisältää, ennenku se sopiva seksikumppani ja/tai sopiva seksimäärä on kohillaan.

N47

Oletko koskaan yrittänyt kirjoittaa miehelle näistä asioista? Jos hän on puhumatonta sorttia, niin aivan varmasti menee keskustelutilanteessa lukkoon kun aletaan vakavista asioista puhua. Ehkä hän on tyyppiä jonka pitää saada harkita ja pohtia kuulemaansa ja vastaustaan kaikessa rauhassa?

Me ollaan vaimon kanssa ehkä molemmat sellaisia, että seksistä puhuminen ei oikein koskaan käynyt ihan kauhean luontevasti. Vuosia sitten kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja halusin alkaa puhua, vaikka se vaikeaa olikin alkuun, ja nykyäänkin aika paljon riippuu mielentilasta, että millainen fiilis puhumisesta tulee. Aika usein olen omia fantasioitani ja muita ajatuksia kirjoitellutkin vaimolle tekstareina, olen ehkä enemmän sellainen että osaan ilmaista itseäni paremmin kirjoittamalla.

Meillä se on toiminut ja vaimokin on alkanut oppia puhumaan aiheesta. Tosin samaan hengenvetoon voin kyllä myöntää, että ei meillä mitään kipupisteitäkään ole seksissä ollut, molemmat siitä tykkää. Olemme silti vähän eriparisia siinä, millaisista jutuista tykkäämme, niin päin että mulla olisi mielenkiintoa vähän laajempaan kirjoon asioita kuin hänellä. Tämä asia ei sinänsä ole keskustelemalla mihinkään muuttunut, mutta mulle on tehnyt ihan hyvää jo sekin, että vaimo on saanut sanottua suoraan ja perusteltua, jos jokin asia ei kiinnosta. Mun ei ainakaan tarvitse pelkästä päänpyörityksestä arvailla, että pitikö hän mua nyt pervona vai mistä oli kyse, kun jonkun asian otin puheeksi eikä tullut vastakaikua.

M53

Kiitos asiallisesta vastuksesta.

Todella hienoa, et olet ottanut itseäsi niskasta ja alkanut puhumaan vaimolle. Tai kirjoittamaan.

Kyllä mä olen yrittänyt ja olen pyytänytkin miestä kirjoittamaan. Mäkin aattelen noin, et kirjoittamalla voisi olla helpompi sanoa niitä asioita tai vaikka ehdottaa seksiä sillä tavoin. On se joskus muutamia kertoja ehdotellutkin seksiä sillä tavoin, mutta jos mä en aiheesta muistuta, se loppuu siihen. Mutta ei koskaan ole kirjoitellut sellaisia mistä tykkäis tai mitä haluis tai mistä kiihottuis. Ei myöskään ole kysynyt multa koskaan mun haluista tai mieltymyksistä.

Joo siis, se seksi mitä on ollut, niin on ollut mun mielestä ihan hyvää. Oon saanu kyllä tyydytystä siitä. Sitä vaan on ollut niin vähän ja tuntuu vähän tyhmältä, kun ei yhtään tiiä mistä toinen tykkää ja mitä vois/pitäis tehä et toinenki nauttis. Mulle itselle ei niinkään väliä minkälaista se seksi olis, siis tarkoitan, et sen ei tarvii välttämättä sisältää panemista tai jotain tiettyä, vaan pääasia et olis sellasta, et se olis molempia kiihottavaa ja nautittavaa.

Mutta, että jos mä en saa edes kysymällä vastausta niin minkäs teet. Se on oikeasti vain ja ainoastaan miehen halusta muuttaa asioita kiinni. Sitä ei vaan ole.

Yritetty siis on.

Täytyy nyt vielä sanoa, et mies kyllä varmasti tietää myös sen, että mä en mitenkään edes pelästyis/loukkaantuis/suuttuis sen vastauksista.

N47

Kysyn uudelleen, että mitä vielä odotat?

Etkö vaan uskalla tehdä ratkaisua asian kanssa? Anteeksi vaan, mutta on todella typerää roikkua suhteessa, missä ei saa sitä mitä haluaa ja tarvitsee. En ole ikinä ymmärtänyt tuollaista. Vuodet vierii eikä mikään ole muuttunut ei tule muuttumaan. Sun on muutettava itseäsi, jos haluat asioiden muuttuvan johonkin. Miehesi ei tule muuttumaan mihinkään.

Luin jo kyllä ensimmäisen kysymyksesi. Mitä sä odotat? Tarvitsetko kenties tähän jonkun kellonajan tai päivämäärän?

Mä ymmärsin jo ekalla lukemallani sun pointin.

N47