fenkolinkukka

Huh! Olipa yllättävä tuo hyperkorrekti muoto. Tuon teoriaa voisi näin maallikkona ainakin osittain epäillä, vaikka se onkin osittain hyvin mahdollisen kuuloinen.

Vaikea uskoa pieno-tapauksessa olevan murteen välttäminen (joskus ehkä, mutta ei yleensä). Olen aina ajatellut, että pieno tulee samankaltaisella mekanismilla kuin 1-vuotiaan väärinlausuminen: se lienee kokonaisvaltainen epätarkkuusongelma. Prosessiin kuulunee tällaiset osa-alueet: 1) sanan kuuleminen toisen sanomana, 2) sanan muodostaminen suun ja kielen avulla, 3) oman puheensa kuuleminen. Näiden kaikkien vaiheiden ympärillä on tietysti prosessointia aivoissa (äänteiden tilastoimista jne.). 1-kohdassa voi helposti tapahtua ns. väärä tulkinta (vrt. hiljattainen Yanny vs Laurel). 2-kohta myös on haastava etenkin vauvalle, ja lihasten toiminta on aluksi osittain satunnaista, kunnes löytyy sattumalta oikea motoriikka. 3-kohta voi myös mennä pieleen eli voi tulkita oman puheensa erilaiseksi kuin miten muut sen kuulevat. Kokonaisuus on siis haastava ja voi mennä monessa kohdassa pieleen. Luulisin, että pieno tulee siitä, että jossain tai jokaisessa näistä kohdista on ollut "leväperäisyyttä". Pieno on myös hitusen helpompi sanoa kuin piano (luultavasti vähemmän lihastyötä, ainakin selvästi helpompi sanoa kuin piano, jos on oppinut jo sanomaan hieno).

Mutta tuohon bedagogiikkaan tuo hyperkorrektius kuulostaa oikein järkevältä selitykseltä. Nuo mainitsemani kolme osa-aluetta perustuvat siihen, että aivot tilastoivat ja pyrkivät tilastoimaan äänteitä. Opituista keskimääräisistä äänteistä muodostuu omaksutut äänteet. Koska on vaikea kuulla sanoiko toinen pedagogiikka vai bedagogiikka, niin joissain tapauksissa aivot sattuvat tulkitsemaan, että ensimmäinenkin kirjain oli todennäköisesti vierasperäinen, kun oli muita vastaavia kirjaimia niin paljon. Epäilemättä sanat kuten Uganda saattavat hämätä niin, että myös tequilasta tulee degila.

Löytyykö vieläkin parempia selityksiä? :)

Guuguttelija. lol

Tähänastisista vastauksista päättelisin, että tuo on ihan validi teoria, että monet ovat kirjoitusasun takia saattaneet yksinkertaisesti nähdä väärin. Varsinkin jos kyse on käsinkirjoituksesta. Eli jos esim. on nähnyt tequila, niin on saattanut vahingossa nähdä, että siinä lukee teguila. Koska q on harvinaisempi suomen kielessä ja aivot hakeutuu todennäköisimmän tulkinnan pariin. Myös käsinkirjoitustaidossa on saattanut olla ongelma ja kirjoitus on näyttänyt g:ltä, vaikka kirjoittaja olisi yrittänyt kirjoittaa q. Sitten ongelma pahenee kumulatiivisesti. Ehkä mysteeri ratkeaa tällä!

Kuunnelkaapa muuten joskus, voi olla, että jopa suurin osa suomalaisista lausuu "shushi" eikä "sushi".