Faith

Vierailija kirjoitti:

Jasmiin kirjoitti:

Spoiler!

Minua jäi pohdituttamaan elokuvan loppu, jossa...

päähenkilö ja aviomies halasivat. Mitä heidän silmissään tapahtui juuri ennen lopputekstejä? Miten sen voisi tulkita? Ja oliko Lena edelleen Lena vai Alien? Vai oliko hänessä kaikki ne, jotk kuolivat hänen ympäriltään? Ja oliko Kanesta itsestään jäänyt jotain jäljelle kun tunnisti Lenan kysymällä "oletko Lena?"?

Itse en osaa sanoa tai en ymmärrä, mitä loppukohtauksella haluttiin kertoa.

Sekä Lena ja mies olivat Alieneita

Ei vaan lopussa Lena oli oikea Lena, mutta Kane (mies) ei ollut oikea Kane vaan tämän alien-kaksoisolento.

Majakassa, eli hohteen ytimessä, oikea Kane tap poi itsensä fosforikranaatilla sanoen viimeisinä sanoinaan kaksoisolennolleen: "Mene ja etsi Lena." Tämän Lena majakkaan saavuttuaan näki videokamerasta, jolla Kanen viimeiset vaiheet oli kuvattu ja joka oli jätetty majakaan.

Kun Lenallekin muodostui majakassa alien-kaksoisolento, hän toimi päinvastaisella tavalla eli antoi majakan lattialle jääneen fosforikranaatin alien-kaksoisolentonsa käteen. Ja se räjähti tämän kädessä, minkä seurauksena koko hohdetodellisuus paloi tuhkaksi ja romahti.

Oikea Lena palasi normaaliin maailmaan, mutta tiesi videokameran tallenteelta näkemänsä perusteella, että siellä odottava Kane ei ollut oikea Kane, vaan tämän kaksoisolento.

Mutta koska hohdetodellisuuden olio oli tullut Lenaan (tämän hän oli nähnyt katsoessaan jo hohteessa ollessaan omaa vertaan mikroskoopilla), hänen silmänsä alkoivat lopussa hohtaa, kun alien-Kane halasi häntä. Heidän mukanaan hohdetodellisuuden olio pääsi maailmaan.

Loppukuulusteluissa Lena oli jo alkanut suhtautua myönteisesti olioon. Hän sanoi, ettei olio oikeastaan tuhonnut elämää, vaan vain muutti sitä toisenlaiseksi.

Huumeet ovat neurotoksisia ja suurella todennäköisyydellä tuottavat pitkällä aikavälillä ongelmia, aiempaa suurempaa tyytymättömyyttä ja pahaa oloa.

Ap: "Miten te jaksatte tätä elämää?"

Suurin voimavarani on uskonsuhde Jumalaan. Rukoilen, luen Raamattua, kuuntelen hengellistä musiikkia ja Raamatun opetusta, saarnoja. Kaikkien elämässä on vaikeuksia ja välillä väsyttää, mutta se auttaa, että on tämä vahva perusta elämällä.

Jimi Hendrixin All Along the Watchtower on ehkä kaikkien aikojen paras kappale klassisen rokin kategoriassa. Alkuperäinen on siis Bob Dylanin.

Suomalainen kulttuuri on sellainen, ettei tuntemattomia tervehditä eikä pysähdytä rupattelemaan kadunkulmassa, vaikka olisi 25 vuotta asunut samassa naapurustossa.

Minusta itse asiassa on parempi näin verrattuna sellaiseen kulttuuriin, jossa ollaan hirveän sosiaalisia sekä harjoitetaan small talkia.

Hymyile kuitenkin, jos siltä vielä joskus tuntuu. Itsekin hymyilen välillä tuntemattomille.

Huomioi myös, että tämä nettikeskustelukin on sosiaalista vuorovaikutusta! Paljon on tylyjä nettikohtaamisia, mutta paljon on myös ystävällisyyttä.

28-vuotiashan on nuori! Älä tuhlaa nuoruuttasi siihen, että murehdit olevasi vanha.

Olen itse yli 40, ja yritän ajatella, että olen vielä suht nuori. Esim. reilu 60-vuotiaat vanhempani muistelevat tätä ikää osana nuoruuttaan.