Faith

En tiedä. Enkelit voivat olla ja usein ovatkin Raamatun mukaan tavallisen ihmisen näköisiä. 

Muutaman kerran elämässäni olen miettinyt jälkeenpäin, olikohan kohtaamani avulias tuntematon oikeasti enkeli.

En ole menossa terapiaan, mutta olen joskus miettinyt että minun olisi suht vaikea löytää maailmankuvaltaan ja katsomukseltaan saman tyyppistä terapeuttia. Terapeutin pitäisi siis olla raamatullinen kristitty. Eli edes nykypäivän "tavallinen ev.lut." ei riittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnitin huomiota samaan, kuin kutonen, koska olen itse pohtinut tätä paljon viimeaikoina.

Sitten on vielä sellainen asia, kuin sosiaalisuus. On tehty määritelmiä epäsosiaalisesta persoonallisuudesta.

Seuraavasta linkistä löytyy taulukko, josta näkee, että Suomessa noin puolet sekä mies-, että naisvangeista saa diagnoosiksi epäsosiaalisen persoonallisuus häiriön, kun heitä tutkitaan.

https://www.krits.fi/wp-content/uploads/2020/12/Rikostaustaiset-naiset-…

Itsekin tulin tutustumaan ilmiöön ensikerran, kun jo edesmennyt ystäväni kertoi vankilalääkärin diagnosoineen hänelle tällaisen häiriön. Ajattelin tuolloin, että "No, se on joku diagnoosi, joka vain muodon vuoksi annetaan kaikille, jotka joutuu vankilaan."

Ystäväni oli minun nähdäkseni luonteeltaan herkkä, hyväsydäminen, huumorintajuinen, huomaavainen. Kun hän tuli minun ja poikaystäväni luo kylään, hän siivosi koko talon ja laittoi ruokaa. Hän toi minulle lahjaksi kaulakorun. Emme nähneet viimeisinä vuosina kovin usein, mutta hän soitti minulle usein, aina kannusti ja lohdutti, kun oli murheita ja sanoi että rakastaa.

En nähnyt hänen käyttäytyvän ketään muutakaan kohtaan huonosti, mutta olihan sille syy, että hän joutui vankilaan; hän ei kestänyt katsoa, että puolustuskyvytöntä eläintä pahoinpidellään. Lopulta hänellä napsahti ja hän hakkasi pahasti koiranhakkaajan. Tämän jälkeen hän ja toinen mukana ollut mies pyöräilivät muutaman kilometrin päähän toiseen taloon soittamaan apua, koska epäilivät hakatulle käyneen pahasti, eikä heillä ollut toimivia kännyköitä. Tällainen ei ole psykopaatin käytöstä, vaan se on juuri tätä, mitä Lauermakin artikkelissa pohtii:

"Lauerman mukaan pahuuden juuret ovat hyvin syvällä luonnossa, ihmislajin historiassa ja evoluutiossa. Kaikilla meillä ihmisillä on joissain olosuhteissa valmius väkivaltaan ja rankkoihinkin hirmutekoihin. Tällainen tilanne voisi olla vaikkapa uhkakuva siitä, että omat lapset surmattaisiin tai heitä rääkättäisiin."

Rääkkääjä tuli siis hakatuksi ja hakkaaja sai linnassa persoonallisuushäiriödiagnoosin.

Ei saa olla välinpitämätön nähdessään vääryyttä, muttei myöskään saa välittämisessä ja puuttumisessa päästää tunteita kiehumaan yli.

Aloitukseen... Psykopatian arviointiin käytettävä Robert D. Haren checklisthän on asteikko, jossa arvioitava saa pisteitä listan psykopatiapiirteistä. Esim. väkivaltaisista vangeista, joilla psykopaattisuutta on tutkittu, jotkut saavat täydet pisteet, jotkut alhaisen määrän. Muistan lukeneeni jostain että Ted Bundy sai yhtä pistettä vaille täydet.

Alkoi kiinnostaa niin paljon että luin artikkelin aiheesta.

Tässä artikkelissa t4b-kasvaimista (jollainen Tiffanylla on) kyllä sanotaan, että leikkauksen viivästyttäminen, eli pitempi aika leikkausta edeltävän hoidon (sytostaatti- ja sädehoidon) ja leikkauksen välillä, saattaa parantaa leikkauksen lopputulosta. Se johtuu siitä, että sädehoidon vaikutus voi jatkua vielä kauan hoidon päätyttyä. Siten kasvaimen levinneisyysluokitus saattaa laskea (downstage), mikä puolestaan parantaa leikkauksen lopputulosta.

Otsikon Role of Preoperative Treatment alla puhutaan tästä.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4882171/

Toisaalta Tiffanyn sädehoidon päättymisestähän on nyt jo n. 18 viikkoa (sytostaattihoidon päättymisestä on nyt reilu 4 viikkoa)... Artikkelissa ehdotetaan, että leikkaus olisi hyvä olla n. 10 viikon kuluttua sädehoidon päättymisestä. Tosin siinä sanotaan, että vieläkin pitemmälle sitä ehkä voi siirtää.

Onko kirurgilla mielessä tämä vai onko hän alkanut epäröidä, kannattaako leikkausta edes tehdä?

Toivottavasti Tiffany voidaan vielä parantaa.

Ei sellaisia oikein voi rakentaa. Olennaista on se kulttuurihistoria, jonka takia jostain rakennuksesta on tullut nähtävyys.

Parasta Suomessa on luonto. Ja minusta se on parempi kuin  kulttuurinähtävyydet.

Lisäksi rauhallisuus jopa isoissa kaupungeissa lienee monille suurkaupunkilaisille kokemisen arvoista. Kun olen katsellut YouTubessa videoita eri maiden kaupungeista, siis vain katukuvaa, niin suomalaiset (ja kaikkien Pohjoismaiden) kaupungit ovat tosi siistin, rauhallisen ja viihtyisän näköisiä. Ihmisiä on niin vähän.