Faith

kioskin luukulla -ilmaus

vitosen pussi eli viiden markan valmiiksi koostettu irtokarkkipussi

gimma ja giltsi eli tyttö, nuori nainen

Suomen virallinen lista (musiikissa); nykyäänkin on kai joitain spotifyn ladatuimmat -listoja tms., mutta 90-luvulla tuli koko ajan radiosta ja tv:stä lista-ohjelmia

Kaikilla ei ole yhtä paljon energiaa käytettävissä. Esim. palautuminen voi olla keskimääräistä hitaampaa, vaikka olisi perusterve.

Minusta otsikossa lueteltu kuulostaa jo tosi suurelta määrältä. Lopettaisin tältä päivältä.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaapa, ettette arvioi vuosikymmenten takaisia elokuvia tämän päivän kriteereillä. Ja myös se, että resurssit ovat olleet lähes olemattomat. Se että vanhoissa elokuvissa elehditään voimakkaasti ja puhutaan kirjakieltä, on sen ajan tyyli ja tapa.

Näin juuri. Tykkään itse vanhoista kotimaisista elokuvista eikä esim. tuo teatraalinen näytteleminen häiritse ollenkaan, koska se sopii kokonaisuuteen. Tyyli oli täysin toinen.

Vanhoja kotimaisia melodraamoja on mukava katsella, kun tarinat noudattavat klassista draaman kaarta ja elokuvat ovat esteettisiä, olivatpa ne kuvattu maaseudulla tai kaupungissa. Lisäksi räävittömimmätkin hahmot ovat nykyelokuviin verrattuna melko hienostuneita.

Hajamielisyydestä johtuvia mokailuja sosiaalisissa tilanteissa. Jos jännitän tilannetta, todennäköisyys sille kasvaa. Juuri tänään muistin tilanteen melkein 20 vuoden takaa, ja edelleen tunsin häpeää. 

Jos kyseessä olisi linnunpoikanen, portaikon yläpuolella talon rakenteissa saattaisi olla linnunpesä. Jos poikanen putoaa pesästä, se putoaa portaille. 

Täysikasvuinen lintu on todennäköisesti törmännyt johonkin. Aika vauhdilla on kyllä törmännyt, jos on kuollut.