Faith

Kiinnostaa. Luin pari vuotta sitten Minfosta tapausta koskevan pitkän keskusteluketjun. 

Keräsin, ja minulla on vieläkin yksi lapsuuden kiiltokuva-albumi tallella. Lempikiiltokuviani olivat kukkakimput, enkelit, hevoset ja sellaiset rokokoo-pukuiset neidot.

Eiväthän he välttämättä ajattele että olet haavoittuvaisuuden takia alkanut seurustella tai edes että olet erityisesti etsinyt kumppania. 

Sitä paitsi ei kannata miettiä mitä sukulaiset ajattelevat. Ei tuossa pitäisi olla mitään hävettävää.

Aikuisen pitäisi pystyä sanomaan vaikka: "Olen huonolla tuulella. Se ei liity sinuun. En halua jutella asiasta, tämä menee itsestään ohi."

Ehkä vanhemmalla itselläänkin on samoja vaikeita tunteita ja hän pelkää niitä, ei halua että niitä ilmaistaan? Vanhempi haluaa hallita tilannetta, ja ne pelottavat tunteet estäisivät sen?

En tiedä, mutta tulee mieleen jotain tuollaista.