Faith

Rauhallisuus on hyvä, mutta "rauhallisuus" ei. 

Rauhallisuus hätätilanteessa mahdollistaa järkevän toiminnan sekä muiden rauhoittelemisen. Ymmärsin ap:n tarkoittavan "rauhallisuudella" sitä, että sellaiset henkilöt vain moittivat hätätilanteessa muiden hätääntyneisyyttä ja kehuvat itseään siitä etteivät ole samanlaisia kuin he. Mitä hyötyä sellaisesta edes on tilanteessa?

En. Ellen sitten määrittele sitä neutraalia olotilaa vaikka jonkinasteiseksi rauhallisuuden tunteeksi. Minulla on kyllä erikseen välillä poikkeuksellisen rauhallinen ja mukava tunnetila, mutta se on eri tila kuin se neutraali.

En hirveästi kuulostele ja ajattele tunteitani. Osaan kyllä tarvittaessa tunnistaa ja nimetä ne.

Joku kysyi onko väsymys tunne. Mielestäni ei, vaan se on ruumiillinen tuntemus kuten vaikka nälkä.

Ihan hyvä tuo on mielestäni. Toimin itse melko samalla tavoin. Hymyilen ja olen kohtelias ja ystävällinen, mutten sen kummemmin juttele. Arvostan perus ystävällisyyttä, ja siihen ei paljon tarvita.

On se helppoa ja mukavaa, kun on aina halutessaan rauhallista, hiljaista ja leppoisaa. Saa aina päättää itse ruoan ja vaikka että minkä elokuvan katsoo, millaista musiikkia kuuntelee jne.

Rahaa olisi kyllä hyvä olla sen verran säästössä, että voi ostaa palveluina sellaiset asiat joita ei yksin saa tehtyä. Turvaverkkoa on hyvä olla, että voidaan auttaa puolin ja toisin. 

Vierailija kirjoitti:

Hereditary

Tämä oli kyllä pelottava, ahdistavalla tavalla. Tietyn kohtauksen takia valitettavasti myös melkein fyysistä pahoinvointia aiheuttava.

Ainoa kauhuelokuva joka on ollut minulle niin karmiva, että pelotti käydä nukkumaan on ollut Ring (2002). Se oli aikoinaan ihan uudenlaista kauhua, sellaista salaperäistä, symbolista ja outoa. Toki myös alkuperäinen japanilainen Ringu (1998) on mahtava. 

Japanilainen kauhu on vähäeleistä ja tehokasta. Lueskelin joskus kirjaa jossa oli japanilaisia kummitusjuttuja, ja nekin olivat pelottavia.