Faith
Kommentit
Ap. kirjoitti: "Minusta vain tuntuu oudolta ja erikoiselta että jaksaa jakaa toimintaohjeita minulle muttei viedä haarukkaa tiskikoneeseen."
Eikö sen pitäisi mennä toisinpäin? Eli sinun kuuluisi jakaa toimintaohjeet ja hänen pitäisi tehdä ne. Masennus on mielenterveyden ongelma, ei ruumiillinen vaiva.
Tiskikoneen täyttäminen yms. on rasittavaa ja ärsyttävää kaikille. On helppo antaa tilanteen luisua siihen että laittaa toisen tekemään sen, kun ei itse viitsi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Nykyään jopa ihan julkisen puolen lääkärit ja neuvontapsykologit yms. saattavat suositella mindfulnessia tai muuta meditaatiotyyppistä itsehoitoa. Se ei kuitenkaan sovi läheskään kaikille.
Harjoitukset, joissa keskitytään hengittämiseen (= tietoinen hengittäminen), saattavat aiheuttaa fyysisiä oireita kuten sydämen hakkaamista tai rytmihäiriöitä tai (normaalisti huomaamattomien) sinänsä harmittomien lisälyöntien havaitsemista ja sitä myöten ahdistumista.
Itämaisessa lääketieteessä, johon mindfulness yms. perustuu, hengityksen tulisi olla tietoista, kun taas länsimaisessa lääketieteessä sen tulisi olla tiedostamatonta ja automaattista.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Höh, ikävää lapsille lupausten peruminen erityisesti tuollaisesta syystä. Hyvä sentään että edes toinen teistä on selvinpäin lasten kanssa.
Puuhamaa ei ainakaan 80-luvun lopulla ollut kiva. Minä ja sisarukseni emme tykänneet. Tavalliset huvipuistot laitteineen ovat parempia.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Isovanhempani kävivät jossain nuorten aikuisten talvitapahtumassa jossa laskettiin mäkeä. Tällaisista treffeistä mummoni kertoi.
Vanhempani kävivät (1970-luvulla) elokuvissa ja baarissa kaakaolla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Saatavuus lisää repsahtamisen todennäköisyyttä usein.
Olen itse perso makealle, ja vuosikaudet hallinnoin makean syömistäni (eli pidin sen kohtuullisena) siten, että en säilyttänyt kotona makeaa. Ostin joka kauppareissulla vain pienen määrän. Myös tupakoinnin lopetin kertalaakista aikoinaan pelkästään sillä, että lakkasin ostamasta sitä.
Vasta viime vuosina (olen nyt 45) olen oppinut siihen, että saatavuus ei vaikuta. Nytkin minulla on ollut viikon lempisuklaatani kotona enkä esim. eilen syönyt sitä (enkä mitään makeaa) ollenkaan.
Ap tiedostaa että saatavuus on hänelle ongelma. Hänen miehensä pitäisi tukea häntä varsinkin, kun ovat yhdessä sopineet elämäntapamuutoksesta.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/