Faith

Täytekakun osalta tuohon on helppo ja tyylikäs ratkaisu. Tee suorakaiteen muotoinen kakku (kerrokset paistetaan uunipellillä) ja siitä leikkaat neliöin muotoisia kakkupaloja lautasille valmiiksi. Neliöt ovat siistejä, siistimpiä kuin pyöreästä kakusta leikatut sektorit. Ne näyttävät leivoksilta.

Minusta olisi sitä paitsi vieraana kiva jos ei tarvitsisi itse leikata kakusta palaa. Olisi yksi jännitysmomentti vähemmän.

Ohoh, nyt vasta huomasin Areenassa käydessäni että sinne on tullut tuo Dollanganger-saaga. Tykkäsin siitä parin vuoden takaisesta minisarjasta Flowers in the Attic: The Origin, joka siis tarinan kronologiassa edeltää tätä Dollangangeria.

Täytyy katsoa tämäkin. Tosin inhoan Corrinen hahmoa. Siinä nostalgisessa vuoden 1987 elokuvassa hahmo oli niin läpimätä.

Sopii suklaan kanssa hyvin. Tuo ap:n mainitsema suklaa-mustaherukkakakku kuulosta herkulliselta. Haluaisin maistaa sellaista täytekakkua jossa on mustaherukkaa, runsaasti suklaata sekä vaniljaista tuorejuustotäytettä. Siis sellaista oikeaa kuohkeaa täytekakkua eikä mitään keksipohjajuttua.

Kyllä suomalainen identiteetti juontaa juurensa hamaan menneisyyteen, pitkälle ennen 1800-luvun kansallisuusaatetta. Identiteetti ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä kielen kanssa. Oma kieli ja sen mukana oma käsitteistö ja tapa hahmottaa ympäristöä ovat identiteetin rakennusaineita. Ratkaiseva identiteetin rakentaja on sekin että yhteisön oma kieli erottaa oman väen muista niin selkeästi: "me ymmärrämme toisiamme mutta nuo eivät ymmärrä meitä".

Voi ei. Kingis oli lapsena lempijäätelöni. Mielestäni se muuttui mauttomammaksi jo joskus 2000-luvulla. Ikävää jos se on vielä mennyt huonommaksi. Kingiksen kulta-aikoina se oli tosiaan ihan superhyvää. 

Minusta Puffetkaan ei enää ole yhtä hyvää kuin joskus vielä 90-luvulla. Aluksi luulin että makuaistini on muuttunut mutta myös jotkut muut ovat sanoneet niin (ja havaitsemamme muutos on tapahtunut siis reilusti ennen koronaa).