Faith

Porkkanaraastetta ja kurkkusiivuja.

Provohan tämä lienee, mutta täytyy sanoa, että ei naapureiden liikkeitä, edes seinänaapurien kerrostalossa, huomaa vaikka oleskelisi itse hiljaisuudessa kotona koko päivän. Jos ajattelee jotain keskittyneesti, ympäristön pikkuääniä (kuten naapurin oven avaaminen) ei huomaa.

Kysele somessa suomalaisilta jotka asuvat tai ovat asuneet siellä, miten nuo asiat siellä hoidetaan. 

Jos minun pitäisi matkustaa yksin, jännittäisin eniten juuri tuollaisia käytännön asioita. Olisi kauheaa, jos olisi jossain Lontoossa ruokakaupassa, olisi jo kerännyt ostokset, ja sitten tajuaisi ettei osaa toimia kassalla (jos ei ole kuin automaatteja)! Pitäisi rohkaistua pyytämään apua joltain kiireiseltä lontoolaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen elokuvan katsonut tietää, että Elster oli konna. Ei siinä tarvitse lähteä enää hänen tekemisiään kritisoimaan ja alleviivaamaan erikseen. Mieshän oikein hehkui iljettävyyttä ja lipevyyttä.

Tietysti hänen vaimonsa oli uhri, ei sitäkään tarvitse toitottaa erikseen.

Uhri oli myös Scottie, hänethän huijattiin.

Pidän uhrina oikeastaan myös Judya, joka suostui ovelan miehen juoneen paremman elintason toivossa. Toisaalta pidän häntä myös aika typeränä ja lyhytnäköisenä.

Elokuva on hyvä ja jännittävä.

Juuri näin. Elsterin vaimo ei edes ollut elokuvassa, koska oli jo kuollut. Varsinaisista henkilöhahmoista Scottie oli uhri.

Scottie ja Judy olivat molemmat psyykkisesti hauraita ihmisiä, jotka kuvittelivat että olivat rakastuneet toisiinsa. Elokuvassa onkin mielenkiintoista että se näyttää suurelta romanssilta, mutta ei ole sellainen. Se että tarina päättyy toisen "rakastavaisen" kuolemaan sopii tähän hyvin. 

Aamiaiseksi kaurapuuroa maapähkinävoilla ja kanelilla. Kofeiiniton kahvi täysmaidolla.

Pääateriaksi kaupan makaronilaatikkoa ketsupilla sekä porkkanaraaste, juomaksi vesi.

Jossain kohtaa illan kuluessa täysmaitoon valmistettu kaakao ja 2-3 riviä Fazerin Punaista.