Faith

Kuuntele klassista musiikkia. Laita vaikka Bachia soimaan kun teet ruokaa tai kun aterioit.

Lue runoja.

Tee itse hienostuneita maukkaita ruokia, esim. paisteja, suklaakohokkaita ja omenastruudeleita. Kata ja tarjoile ateria kauniisti.

Puhu ja kirjoita huoliteltua suomea.

Tuo suvun oman tunnuksen suunnitteleminen oli hauska idea.

Ei ällötä niin paljon, että siitä koituisi ongelmia. En ole neuroottinen muutenkaan.

Olen ollut tilanteissa joissa joku on tarjonnut minulle syötävää noudattamatta mielestäni riittävää hygieniaa ja olen pystynyt ohittamaan lievän ällötyksen ja syönyt tarjotun ruoan kohteliaasti. Ajattelen sellaisissa tilanteissa aina että "tuskin kuolen tuohon". 

Eritteet yms. kuuluvat biologiseen elollisuuteen. En missään nimessä haluaisi olla kiiltävä eloton robotti.

1990- ja 2000-luvuilla tuli suomalainen ruokaohjelma Kartanokeitoksia.  

Joka jaksossa vierailtiin jossain suomalaisessa kartanossa ja kokkailtiin niiden keittiöissä siellä aikoinaan perinteisesti tehtyjä ruokia. Muistaakseni kaikki jaksot oli kuvattu kesällä. 

Mukana oli sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä nimiä kantavia kartanoita ympäri Suomea.

Se oli hienostunut, tosin sellaisella vaatimattomalla suomalaisella tavalla. Jaksoissa käytiin asiallisesti läpi kartanon ja paikkakunnan historiaa.

Olisi mahtavaa, jos kyseisestä sarjasta tehtäisiin jouluversio.

Minulle suru on tullut viiveellä, ja silloinkin pienin annoksin, hetkittäin, kerrallaan. 

Ihmiset ovat erilaisia. Sekin vaikuttaa, minkä ikäinen läheinen oli ja oliko kuolema yllättävä.

Minulla on hyviä muistoja. Hoidin ja leikitin kahta pikkusisarustani tarvittaessa aina siihen asti, kun muutin pois kotoa. Luimme satuja, piirtelimme, kävimme metsäretkillä. Toisaalta en joutunut tekemään sitä liikaa tai vastentahtoisesti, koska äitimme oli kotiäitinä. Olin teinivuosinani enemmän kotona kuin isosiskoni, joten enimmäkseen minä olin se pikkusisarustemme hoitaja.

Voi olla että opin siitä vastuullisuuttakin, mutta paras seuraus on lähinnä ne hyvät muistot ja kokemukset turvallisesta perhe-elämästä, ihan tavallisesta arjesta.