Faith

Olen sellainen ihminen. Itse tekemällä saa maukasta ja tuoretta ruokaa.

Ani harvat valmisruoat ovat mielestäni hyviä.

Ravintolaruoka on kyllä yleensä hyvää, mutta ei minulla ole varaa syödä ravintolassa kovin usein. Sitä paitsi tykkään ruoanlaitosta, se on rentouttavaa mukavaa puuhaa.

Ruokajuomana pidän vedestä ja kotikaljasta. Ei kuitenkaan tule juotua kotikaljaa kovin usein. Jos sitä on tarjolla, niin otan mielelläni.

Nuorena join maitoa tai piimää. Nyt olen jotenkin vieroittunut niistä.

Viini ei ole hyvänmakuista. Otan kuitenkin viiniä ruoan kanssa juhla-aterioilla, jos seuralaiseni juovat viiniä. Pieni hiprakka rentouttaa seurassa. Tällaisia tilanteita minulla on vain n. kerran vuodessa. 

Ymmärrän sen että hyvästä ruoasta ja herkuista saa iloa elämään. Saan itsekin iloa siitä. Nytkin olen jo suunnitellut, mitä hyvää huomenna syön.

Tärkeää on, että herkuttelee vain sen verran, ettei liho. 

Luulisi että ylipaino kaiken lisäksi vähentää syömisestä saatavaa iloa. Siis jos aina syödessä on takaraivossa ajatus "ei minun pitäisi syödä tätä kun pitäisi pudottaa painoa..."

En itse ole sipsien ystävä. Tykkään makeista herkuista, esim. huomenna leivon (jo kolmatta kertaa tänä vuonna) runebergintorttuja. Ne ovat todella runsaskalorisia, joten syön niitä vain yhden päivässä. Tai jos syön kaksi, en syö seuraavana päivänä yhtään.

Ei ole hyvä. Se rajoittaa ruokalajien valikoimaa, kun kokit tietenkin päätyvät valitsemaan tarjottavat vain niistä ruokalajeista, jotka maistuvat joten kuten hyviltä noilla "korvaavilla" aineksilla valmistettuina. Tämä kaventaa ruokakulttuuria. 

Kannatan sitä, että erikoisruokavaliota noudattavat huomioidaan juhlissa erikseen.

mustapippuri

kaneli

jauhelihamauste

valkosipulijauhe

paprikajauhe