Faith

Turvautuisin ruoka-apuun vasta jos en kerta kaikkiaan muuten enää pärjäisi. 

Nyt olen saanut säästöä arkeeni sillä, että teen kaiken ruoan itse ja vähintään kolmena päivänä viikossa syön erityisen halpaa ruokaa kuten itse tehtyä hernekeittoa tai jotain linsseistä tai soijarouheesta. Joka päivä illalliseksi puuroa marjoilla. Hävikkiä ei enää tule yhtään.

Täällä oli satanut yöllä. Aamulla oli ikkunassa sadepisaroita ja ilma oli viilentynyt. Olen niin iloinen tästä säänmuutoksesta. Nyt alkaa taas asunto viilentyä.

Pärjään hyvin omassa kodissani eikä säilykkeiden syöminenkään olisi ongelma, mutta epämukavuuden sieto joutuisi koetukselle jos pitäisi viettää pitemmän aikaa tuntemattomien kanssa pommisuojassa. Toisaalta hädän hetkellä tuskin ajattelisi asioita samalla tavalla. Olisi vain tyytyväinen että olisi turvassa.

Kesäkuun ensimmäiset viikot nukuin huonosti, mutta sitten hankin pimennysverhot ja nyt olen nukkunut hyvin. Menossa on silti kolmas kahvikupillinen, koska tykkään kahvista aamuisin. 

Täällä on mukavan pilvistä ja sateista. Oli ihanaa aamulla avata verhot, kun ikkunassa oli pisaroita ja tuuletusikkunasta tuli raikasta sateenjälkeistä viileää ilmaa.

Ehkä alkoholiriippuvuuden kehittymisen petollisuus on juuri siinä että alkoholisteillakin juominen näyttää täysin vapaaehtoiselta? Ihminen itse sen pullon avaa ja kaataa kurkkuunsa. Se mitä ei nähdä ovat ne sähkökemialliset tapahtumat aivoissa, jotka ohjaavat juomaan ja joita riippuvaisen on vaikea vastustaa.

Nuori ihminen, joka on alkanut käyttää tosi paljon alkoholia, katselee sitä vapaaehtoiselta näyttävää juomistoimintaa ja ajattelee että minäpä lopetan ennen kuin terveys alkaa kärsiä. Siten se alkoholisoituminen pääsee etenemään.

Ehkä nuoria ajatellen pitäisi enemmän korostaa päihdevalistuksessa sitä, että ulkoa katsottuna tilanne näyttää ihan erilaiselta kuin aivotoiminnan tasolla?