Faith

Kiitos muistutuksesta että hautajaiset pidetään jo perjantaina, olisin saattanut unohtaa. Aion katsoa. Valtiolliset hautajaiset ovat kauniit, vakavalla tavalla juhlalliset ja isänmaalliset. 

Yksi suuri taustasyy voisi olla, että ihminen on alkanut kyseenalaistaa elämän tarkoitusta ja toimiensa merkityksellisyyttä, jotka entisajan ihmiset ottivat annettuina.

Nykyään oikein kannustetaan kaiken kyseenalaistamiseen ja omien henkilökohtaisten merkitysten antamiseen asioille ja elämälle yleensä. Eihän yksittäinen ihminen niin suureen asiaan välttämättä pysty. Nihilismi valtaa ajatukset: onko millään lopulta mitään merkitystä tai arvoa?

Tämä on tapahtunut samaan aikaan kun J/jumalausko on vähentynyt radikaalisti täällä Euroopassa ja läntisessä maailmassa.

Ei lainkaan yllättävää, sillä Jumalaan uskova ajattelee, että Jumala on antanut elämän tarkoituksen ihmiselle.

Siis on ihan hirveästi hyviä vanhoja elokuvia. Jos nyt valitsen yhden jota ei vielä ole mainittu, niin Lumikki (1937).

En minäkään osaisi yksin matkustaa ulkomaille ilman kädestä pitäen neuvomista. Olen kerran matkustanut muiden kanssa Yhdysvaltoihin, ja siihen kuului kaiken maailman selvityksiä ainakin silloin.

Suomen sisällä osaan matkustaa yksin minne vain.

Näen onnellisuuden niin suurena asiana, melko suhteellisena sekä asiana, jolle on erilaisia määritelmiä. Sen takia minun on vaikea saada siitä otetta ja ykskantaan sanoa, olenko onnellinen.

Jos lähden ihan käytännöllisesti miettimään, niin huolet vähentävät onnellisuuttani. Kun huolia on vähemmän, olen onnellisempi. Tästä päättelen, että olen luonnostani aika onnellisuuteen taipuvainen. En tarvitse mitään mahtavia elämyksiä, ystäviä, suurta summaa rahaa tms. voidakseni olla onnellinen. Se riittää, ettei ole merkittäviä, akuutteja huolia ainakaan kovin paljon, niin onnellisuus pääsee taas virtaamaan vapaammin. Heti kun joku huoli lähtee pois, onnellisuuteni lisääntyy.