Faith

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on muitakin. Näin aikuisena asiaa joutuu vain peittelemään enemmän, koska se on "teinien sairaus". Oikeasti meitä on aika paljonkin. En oikeastaan edes tiedä naisia, joilla olisi oikeasti normaali suhde ruokaan, kun koko ajan pitäisi laihduttaa. Toisilla on vaikeampi suhde kuin toisilla.

Muistuttaisin kuitenkin, että suurimmalla osalla naisista on normaali suhden ruokaan. Se, että tää meidän elämäntyyli johtaa siihen, että monenkin pitää laihduttaa ja miettiä ruuan energiamääriä, on ihan eri asia kuin syömishäiriö.

Ihan ohiksena minä taas sanoisin, näin keski-ikäisenä naisena, että suurimmalla osalla naisista on täysin vääristynyt kuva syömisestä. Tuttavapiirissäni on useampi syömishäiriöinen, yhdellä juuri tuli läheltä piti tilanne, kun sydän pysähtyi, ja sitä sitten ihmeteltiin porukassa, että miten ihmeessä, kun syökin niin terveellisesti ja harrastaa juoksua! En vaan pystynyt sanomaan ääneen, että herätkää nyt herranjestas, etenkin kun suurin osa tästä porukasta ei pysty edes normi-lounasruokalassa syömään ilman sitä syömishäiriöpuhetta, eli saako tätä nyt ottaa ja heh tää menee suoraan mun reisiin ja otan nyt vaan salaattia, kun söin niin ison aamupalan (etkä syönyt) jne. 

Tämän ketjun kirjoittajat on varmaan astetta vakavammassa tilanteessa, mutta helvata, että väsyttää olla seurassa, jossa koko ajan mietitään ruokaa (josta ei koskaan kuitenkaan saa nauttia)! 

Täytyy muistaa sekin, että syömishäiriötä joiltain osin muistuttava käyttäytyminen ja puhe ovat vielä eri asia kuin syömishäiriö. Syömishäiriöt ovat psykiatrisia sairauksia. Diagnoosikriteerit täyttävä anoreksia nervosa esimerkiksi on melko harvinainen siihen nähden, että todella monet laihduttavat ja tarkkailevat syömisiään. Syömishäiriöisellä on mielessään ja aivoissaan ihan omanlaisensa kuviot.

Katsoin joskus YouTubesta videon jolla ravitsemusammattilainen reagoi jonkun somejulkkiksen mitä syön päivässä -videoon. Somejulkkis laski pähkinät joita laittoi aamupuuron päälle, ja ravitsemusammattilainen, jolla itsellään oli nuorena syömishäiriö, kommentoi siihen, että tuollainen on syömishäiriökäyttäytymistä... Laitoin itse siihen aikaan aina 4-5 saksanpähkinää aamupuurooni (siis laskin pähkinät) eikä minulla ole syömishäiriötä. Vaikka hoikkuus on minulle tärkeää ja rajoitan syömisiäni tietyiltä osin, minulta puuttuu suurin osa anoreksia nervosalle tutkimusten mukaan altistavista persoonallisuuspiirteistä, esim. perfektionismi, ankaruus itseä kohtaan ja joustamattomuus.

Vierailija kirjoitti:

Suomestahan yritettiin kieltolailla tehdä raitista aikoinaan. Ei onnistunut. Kyllä suomalainen päihteensä hankki silloinkin. Ja/tai teki itse.

Olisi mielenkiintoista tietää, vähentäisikö kieltolaki kuitenkin alkoholin käyttöä. Suomalaisethan ovat aika lainkuuliaista väkeä suurimmaksi osaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Sosiaalisen median aikakaudella vihan määrä, jos sen kohteeksi joutuu joko omasta syystään tai ilman, on massiivista. Sitä tulee joka tuutista ja ympäri maailman, se kasvaa ja kasvaa, se aiheuttaa varmaan myös irl-kohtaamisissa julkisilla paikoilla rajuja tunteenpurkauksia. 

Pitäisi olla joku erityisesti tuollaisia tilanteita varten räätälöity kriisiavun muoto jota tarjotaan vihan kohteelle.

Ei pidä huijata, säästyy vihalta.

Kirjoitinkin, "joko omasta syystään tai ilman". Kannattaa aina ensin lukea teksti ennen kuin sitä ryhtyy kommentoimaan.

Sosiaalisen median aikakaudella vihan määrä, jos sen kohteeksi joutuu joko omasta syystään tai ilman, on massiivista. Sitä tulee joka tuutista ja ympäri maailman, se kasvaa ja kasvaa, se aiheuttaa varmaan myös irl-kohtaamisissa julkisilla paikoilla rajuja tunteenpurkauksia. 

Pitäisi olla joku erityisesti tuollaisia tilanteita varten räätälöity kriisiavun muoto jota tarjotaan vihan kohteelle.

Katsoin teininäkin vielä tiettyjä lastenohjelmia, tai ainakin varhaisteininä. 90-luvulla tuli ihana Satukirjaston aarteet sunnuntaiaamuisin. Katsoin sen aina vaikka olin jo yläasteella. Muuten niinä aamuina kun en mennyt kouluun söin aamiaista ja piirtelin tai kirjoitin päiväkirjaa huoneessani.