Faith

Katson. Mielenkiintoinen aihe.

Patakakkosen tunnusmusiikki oli hieno. Sen melodiasta ja soittimista tulee mieleen joku keskiaikaisten kyläjuhlien musiikki.

Tunteiden kohdalla ei oikeastaan ole edes mielekästä kysyä, saako niitä olla, onko niihin oikeus tms., koska eihän tunteita voi valita. Minua ärsytti joskus 2000-luvulla kun mediassa asiantuntijat alkoivat käyttää ilmausta "jokaisella on oikeus tunteisiinsa". He tarkoittivat hyvää, mutta se oli niin epämielekästä, että minua ärsytti.

Tunteet ovat kuin luonnonilmiöitä. Ei niitä voi tuomita oikeaksi tai vääräksi.

Mutta koska kateus yleensä on kalvava tunne, niin itse ainakin ajatuksillani yrittäisin ruokkia muita, hyvältä tuntuvia tunteita heti, kun tuntisin sisimmässäni että siihen aukeaa pienikin mahdollisuus. Omasta lapsesta löytyy loputtomiin aihetta myönteisiin tunteisiin. Hän ei olisi ainutlaatuinen itsensä ilman niitä kaikkia ominaisuuksia joita hänellä on, mukaan lukien kehitysvammaisuus.

Jos tunne tulee vain lyhytaikaisesti silloin tällöin eikä valtaa koko sisäistä elämää, niin ei edes kannata tehdä siitä isoa numeroa. Antaa sen tulla ja mennä. 

Aion huomenna leipoa taatelikakun ensimmäiseksi adventiksi eli ylihuomiseksi. Etsin juuri reseptiä, johon tulee fariinisokeria ja kermaviiliä. Tein sellaisen taatelikakun vuonna 2022 ja siitä tuli paras ikinä, mutta nyt en enää löydä sitä reseptiä netistä. Enköhän löydä jonkun vastaavan.

Tykkään leivonnaisista joihin tulee tavallisen sokerin sijaan fariinisokeria. Runebergintortutkin ovat parempia fariinisokerilla.

Ehdottomasti otan perinteistä kahvikakkua. En pidä tiiviistä koostumuksesta kakussa. Olen pari kertaa maistanut mutakakkua ja erotan siinä raa'an kananmunan maun.