Faith

Ovat tuollaiset ajatukset ihan normaaleja mielestäni. Iäkkäiden vanhempien kuoleminen on kuitenkin mitä luonnollisin asia eli kyllä siitä selviää. Uskon ihan että ihmisen aivoissa ja mielessä on mekanismit luonnollisten menetysten käsittelemiseen ja niistä selviytymiseen.

Paistinpannu on hyvä lahja. Olen saanut paljon iloa kannellisesta paistinpannusta, jonka ostin itselleni lahjaksi vuosi sitten. Paistoin sillä lihapullia heti kun pääsin kokkaamaan.

Puhelimeni on aina päällä, tosin öisin ja joskus muulloinkin äänettömällä. Minulle ei soitella ja viestitellä jatkuvasti. Puhelin ei häiritse rauhaani.

Olen lukemassa Mary Shelleyn Frankensteinia. Joskus parikymppisenä luin romaanista englanninkielisen lyhennetyn version, mutta moni hieno asia meni silloin yli ymmärrykseni. Nyt oikein harmittaa etukäteen että kirja tulee loppumaan. Yritän pitkittää lukukokemusta pitämällä taukoja. 

Keskushenkilö, tiedemies Victor Frankenstein, kertoo hairahtuneensa nuorena salatieteisiin, mikä osaltaan sittemmin johti hirviön luomiseen, jota hän katui katkerasti:

"Äärimmäisen nuoruuteni aiheuttaman ideoiden sekaannuksen vallassa ja sopivaa opastajaa löytämättä olin laskeutunut tiedon portaita ajassa taaksepäin ja korvannut uusien tutkimusten tulokset unohdettujen alkemistien unelmilla."

Frankenstein eli 1700-luvulla, luonnontieteen edistyksen aikakaudella, mutta oli nuorena alkanut kiinnostua vanhoista salatieteistä ja luki mm. Paracelsuksen ja Cornelius Agrippan tekstejä.

Nämä 1800-luvun romaanien hahmot ovat jotenkin niin symppiksiä ja hellyttäviä traagisine erehdyksineen. Mielestäni sympaattisempia kuin nykyromaanien hahmot.

Syön aina juuri ennen joulua muutaman päivän hieman vähäkalorisemmin ja harrastan liikuntaa vähän tavallista enemmän. Enkä edes ylensyö jouluisin. En vain halua että tulee yhtäkään lisäkiloa. Joulunviettopaikassa liikuntarutiini rikkoutuu. Kotona minulla on säännölliset kuviot.

Monethan keventelee vasta joulun jälkeen. Minusta taas tällainen ensin työ ja sitten huvi -järjestely on parempi.