Faith

Teen aina vihersmoothien, johon laitan pinaattia tai lehtikaalia, avokadoa tai banaania, mustikoita ja pähkinöitä, vettä. Jätän smoothien paksuksi. Siitä tulee pahan makuista, mutta olen energisempi, kun syön tätä smoothieta säännöllisesti.

Mimmonen-sanaa kuulee ihan kaikkialla. En ole yhdistänyt sitä mihinkään murteeseen. Minusta se on lapsellinen väännös sanasta millainen tai minkämoinen. En itse ole ikinä käyttänyt sitä.

Mielenkiintoinen tämä ketjun aihe. Olen nuorempana kuullut puhuttavan tyhjyyden tunteesta, ja joskus jossain masennus-/ahdistustestissä oli kysymys "tunnetko koskaan olosi tyhjäksi?" tms. En ole koskaan ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitetaan.

Onkohan niin, että tuohon tyhjyyden kokemukseen pätee se sama, mitä sanotaan rakastumisesta, että jos ei ole varma että on kokenut sen, niin se on merkki siitä, ettei ole...

Vierailija kirjoitti:

Sen tyhjyyden voi täyttää vain Jeesus ja usko.  Se tyhjyys aiheutuu siitä, ettei mikään materia täytä sitä rakkauden kaipuuta.

Aamen. Toki ihminen voi väliaikaisesti täyttää tyhjyyttä monenlaisin asioin, siis ihan hyvin ja arvokkainkin asioin, mutta Jeesus on se, joka pysyy ikuisuuteen.

Ymmärtääkseni masennus ei ole fyysinen, olosuhdetekijöistä riippumaton sairaus, vaikka masennuksen seurauksissa olisikin fyysisiä komponentteja. Ei voi ykskantaan sanoa, ettei masennuksesta koskaan parannu, niin kuin voidaan sanoa joistain fyysisistä sairauksista, vaikka ALS:stä. En usko että lääkärisikään sitä tarkoitti (tai jos tarkoitti, niin hän ei vain ole tehtävänsä tasalla).

Aika kuluu, olosuhteet muuttuvat, ihmisen persoona kehittyy, jotkut ahdistavat asiat, jotka nyt ovat keskiössä, siirtyvät elämän periferiaan ja menettävät painoarvoaan. Tässä prosessissa masennus voi parantua ihan itsekseenkin, spontaanisti. Jonain päivänä huomaa, ettei ole enää pitkään aikaan ollut masentunut tai että masennus on lieventynyt tuntuvasti.