Faith

Ehkä joku näistä:

Tu te reconnaîtras – Luxemburg 1973

Eres tu – Espanja 1973

Hallelujah – Israel 1979

Lejla – Bosnia-Hertsegovina 2006

Olin kerrostalomme pihalla leikkimässä siskoni ja äitimme kanssa. Isämme oli töissä, ja setämme tuli käymään ja sanoi, että kannattaa mennä sisälle laskeuman takia.

Muistan kuinka sen jälkeen, varmaan pari päivää myöhemmin, olin siskoni ja äitimme kanssa talomme pohjakerroksessa käymässä pyykkituvalla tms., ja katsoimme samalla pommisuojaa (pieni huone kellarikerroksessa). Isosiskoni pohti, kuinka kauan siellä pystyisi olemaan, kuinka monta ihmistä sinne mahtui jne.

Siihen aikaan 80-luvulla tuli Ylen tv-kanavilla Tietoisku-nimisiä lyhyitä ohjelmia, joissa ohjeistettiin kansaa erilaisissa asioissa. Muistelen että niissäkin käsiteltiin säteilyn vaaroilta suojautumista. Aihe oli pelottava, ja näin siitä painajaisia.

Tuohon voi olla varmaan monenlaisia syitä: keskustelun aihe on lapsesta hankala tai epämiellyttävä, lapsi ei ole keskutelijatyyppiä temperamentiltaan, keskustelu kulkee lapsen kykyihin nähden liian abstraktilla tasolla, lapsella on kokemus ettei aikuinen ymmärrä, lapsella on tarkkaavaisuuden ongelmia, lapsella on huolia...

Minulla oli lapsena vaihe, että olin jotenkin "lukossa" enkä vastaillut juuri mitään vanhemmilleni (enkä muille aikuisille). Minulla se johtui huolista koulunkäyntiin liittyen. Toisaalta tällainen syy varmaan näkyy lapsesta muutenkin eikä pelkästään tilanteissa, joissa yritetään keskustella.

Kun nyt ajattelen, niin olisi ehkä ollut hyvä, jos vanhempani olisivat vastanneet tilanteeseen muistuttamalla enemmän, ihan verbaalisesti, että rakastavat minua ja että asiat tulevat päättymään hyvin.

Tykkään amerikkalaisesta (vai onko se alun perin eurooppalaista perua?) puritaanikristittyjen hyvenimistöstä, varsinkin tyttöjen nimissä: Charity, Grace, Chastity, Hope, Faith, Prudence, Patience...

Niistä yksi lempinimistäni on Constance, joka kuvaa uskon pysyvyyttä, evankeliumista nousevien periaatteiden ailahtelemattomuutta, perimmäisesti tietysti Jeesuksen uskollisuutta ja pysyvyyttä.

Onhan suomalaisessakin nimistössä saman tyylisiä nimiä: Rauha, Tyyne/-i, Lempi ja Usko, Toivo, Auvo jne.

Ärsyttävää varmasti, mutta lienee harmitonta. Ehkä he eivät vain ymmärrä käyttäytyvänsä omituisesti. Ehkä he ovat jotenkin "sosiaalisesti erilaisia".

edit: Tai ehkä naapuri ajattelee, että on tuttavallista tulla lähettyville seisoskelemaan, jos vaikka haluatte vaihtaa kuulumisia.