Faith

Vierailija kirjoitti:

Agnostikko tai ignostikko riippuen asenteesta. Agnostikko, jos pitää asiaa merkityksellisenä. Ignostikko, jos ei pidä asiaa merkityksellisenä.

Hyvä ja käyttökelpoinen jako. En ollut aiemmin kuullutkaan tuota termiä.

Kyllähän ystävä voi olla, vaikka kritisoisi voimakkaasti tai jopa vastustaisi ohjaajan metodeja ammatillisesti.

Kuinkahan yleistä on, että kerrostaloasunto on homekämppä ilman, että talon muut asunnot ovat? Asuin opiskeluaikoina asunnossa, jonka kylpyhuoneessa haisi sellaiselta mummonmökin vintiltä. En koskaan ajatellut, että asuntoni olisi homekämppä, vaan ajattelin hajun johtuvan siitä että talo oli vanha.

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Olen aina vähän ihmetellyt, kun joku sanoo noin. Tulee miettineeksi, millaiset arvot heillä sitten alun perin oli. Minulla ei ole koskaan menneet "arvot uusiksi" tai asettuneet uuteen järjestykseen, kun on tapahtunut jotain pahaa tai hyvää tai jollain tavalla järkyttävää. Arvoni ovat pysyneet samoina ja samassa järjestyksessä ja korkeintaan lujittuneet.

Ei vaan ole mahdollista se mitä esität. Teoriassa on vaan ei käytännössä.

Mitä tarkoitat? Jos tarkoitat, että on mahdotonta, että aina toimii oikein ja hyvin ja viisaasti, niin se tietenkin on mahdotonta. Ihminen on syntinen ja erehtyväinen.

Arvot ovat kuitenkin eri asia kuin moraali: moraalissa ihminen epäonnistuu ja tekee väärin aina joskus, mutta arvot voivat hyvin pysyä samoina läpi elämän. Ihminen valitettavasti vain toimii omien arvojensa vastaisesti usein; tämä koskee kaikkia luotuja ihmisiä, ilman muuta myös minua.

Jos ajatellaan näitä klassisia "arvojärjestys muuttui" -tilanteita, niin niissähän usein viitataan siihen, että joku on esim. läheisen sairastuessa tajunnut, että ihmiset ovat arvokkaampia kuin työ ja raha. Minulla ei koskaan ole esim. työ ja raha olleet arvojen järjestyksessä ihmisiä ja perhesuhteita tärkeämpiä, ihan oikeasti. En tiedä, olenko jotenkin harvinainen tapaus. Uskoakseni en ja siksi ihmettelenkin, kun joku sanoo tuollaista.

Olen aina vähän ihmetellyt, kun joku sanoo noin. Tulee miettineeksi, millaiset arvot heillä sitten alun perin oli. Minulla ei ole koskaan menneet "arvot uusiksi" tai asettuneet uuteen järjestykseen, kun on tapahtunut jotain pahaa tai hyvää tai jollain tavalla järkyttävää. Arvoni ovat pysyneet samoina ja samassa järjestyksessä ja korkeintaan lujittuneet.