Faith

Mameha kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran yksissä kotibileissä oli joku kaverin kaveri, joka halusi näyttää "jännän jutun".

Minä (silloin n. 65kg) istuin tuolilla, muut 4 ihmistä laittoi jokainen etu- ja keskisormen mun polvitaipeiden ja kainaloiden alle ja yritti nostaa, en tietenkään hievahtanutkaan. Sit kaikki pitivät käsiään mun pään päällä, ja en muista pitikö siinä sanoa jotain tiettyä. Kokeilivat uudestaan ja nousin kevyesti melkein puoli metriä ylös!

Kokeiltiin myös niin että toinen kaveri istui ja itse olin nostamassa, ja tosiaan ekana ei hievahtanutkaan mutta sit kun oltiin siinä pään päällä "kerätty energiaa" nousi todella kevyesti!

Onko kukaan muu kokeillut tällaista?

Mihin voi perustua, uskomattomalta tuntuu enkä ehkä uskois ellen ois itse ollut mukana!

Me kokeiltiin tätä 90-luvulla, ja muistan tosiaan sen oudon tunteen kun kaveri nousi ilmaan kuin höyhen!

90-luvun teinikauhuelokuvasta Noitapiiri muistan tuon "leikin". Elokuvassa sen nimi oli "light as a feather, stiff as a board". Olen kuullut monilta väitteitä, että se oikeasti toimii (ei tosin ihan niin kuin siinä elokuvassa). Jo vuosien ajan minun on tehnyt mieli ehdottaa kavereilleni jossain illanvietossa, että kokeilisimme sitä, mutten ole kehdannut. Olemme kuitenkin jo nelikymppisiä.

Jokaista ihmistä tulee mielestäni "peruskunnioittaa", tämä on ihmisarvon mukaista. Arkisissa tilanteissa tällainen kunnioittaminen ilmenee esim. kohteliaisuutena.

Olen uskovainen ja näen tämän Jumalan luomistahdon kunnioittamisena. On Jumalan tahto, että meistä jokainen on olemassa ja jokainen ihminen on Jumalan kuvaksi alun perin luotu.

Sitten on olemassa erityisiä syitä kunnioittaa toista, esim. asema ja ansiot ovat sellaisia perusteita.

Epäkunnioittava käytös voi johtua esim. siitä, ettei usko tuohon "peruskunnioitukseen", vaan pelkästään asemaan ja ansioon perustuvaan. Joku voi pitää hyötymotiivista tapahtuvaa imartelua kunnioittamisena eli on kohtelias sellaisia ihmisiä kohtaan, joista voisi hyötyä jotenkin.

Ostaisin kananmunia halvimman ison rasian, jauhelihaa 400 g pakkauksen, makaronia halvan pakkauksen, hiivaa, voita/margariinia, litran maitoa.

Oletan että kaapissani olisi valmiiksi jauhoja, sokeria ja kaurahiutaleita, joten leipoisin kaurasämpylöitä ja pullia lisäksi.

"Meillä ei ole suuria vaatimuksia, mutta ateriointi sairaalan kanttiinissa ei ole hyväksyttävää". Ärsyttävää tuollainen vääristely kun paikka ei ollut sairaalan kanttiini. Sitä paitsi sairaalan kanttiininkin tulisi riittää minun mielestäni sellaisille ihmisille, joilla ei ole suuria vaatimuksia...

Röyhkeää muutenkin puolalaisten kritiikki Suomen elintasosta. Puola on EU-maana Suomen vastakohta: se kahmii kaikki mahdolliset taloudelliset etuudet itselleen, mutta ei noudata sääntöjä. Tästä huolimatta Puolassa ei ole kunnollista sosiaaliturvaa.

Vierailija kirjoitti:

Joo, tämä on aika selvä kuvio että noissa on paljon fyysisesti tai psyykkisesti liian sairaita työhön, tai liian syvälle esim. alkoholismiin ja syrjäytymiseen uponneita, että enää saisivat itseään sieltä ylös millään aktivointi- tai pakotetoimilla. 

Tämä itseäni kauhistuttaa perustulossakin, että mitä noiden oikeasti työkyvyttömien käy, jos laitetaan joku 500 e / kk perustulo jolla ei ainoana tulona pärjää millään, sillä oletuksella että kaikkihan voi kuitenkin vähän tienata töissä ekstraa, edes osa-aikatöissä.

Minusta vaikuttaa, että perustuloa kannattavat eivät huomioi tätä tarpeeksi. Jotta perustulo riittäisi, sen pitäisi olla enemmän kuin 500-800 euroa, jos se kerran jää ainoaksi tueksi ja kaikki yhteiskunnan tukiverkosto eli "byrokratia" lopetetaan. Sen sijaan niille, jotka eivät edes tarvitse tukea, ropsahtaa turhaan tilille se 500-800 euroa joka kuukausi.