Faith

Vierailija kirjoitti:

Onko joku löytänyt itsestään yllättäen säälijän, kun toinen on oikein tukevasti asettunut uhrin jakkaralle? Ap

Se että toinen asettuu uhrin jakkaralle, ei saa minua tosiasiallisesti tuntemaan enempää sääliä kuin jo valmiiksi tunnen, mutta saatan ilmaista sääliä ja empatiaa selkeämmin sellaisessa tilanteessa eli haluan, että hän ymmärtää, että hänen viestinsä on kuultu.

Tuo kynnysmatto-esimerkki on hankalampi... Voi olla että jotkut kävelevät alistujan ylitse silkasta ärsyyntymisestä. Kypsän aikuisen pitäisi kyllä ymmärtää, ettei epäreilusti saa toisia kohdella vaikka he olisivatkin huonoja pitämään puoliaan.

Onneksi vainajan ei enää tarvitse välittää moisista.

"Tuonen viita, rauhan viita, kaukana on vaino, riita..."

Ajattelen että hänellä on nälkä ja hyvä ruokahalu. Hotkiminen on eri asia minusta kuin nopeasti syöminen.

Kyllä nykyajan nuorista aikuisista suurin osa tietääkseni valitsee perustaa perheen. 

Uteliaisuus sinänsä ei ehkä ole hyvä syy, koska vanhemmuutta ei voi vain kokeilla. Siihen täytyy olla kutsumus.

Pizzakivi olisi kuulemma hyvä, mutta minulla ei ole sellaista. Teen niin, että kaulin taikinan ihan ohueksi ja esipaistan sen ennen täytteiden laittoa. Muuten en saa rapeaa pohjaa.

Olen laittanut esipaistamisen ajaksi pizzapohjalle tomaattikastikkeen, mutta en muuta täytettä. Sitten otan sen ulos uunista, laitan täytteet ja paistan lyhyesti kunnes juusto sulaa.

Teen ihan tavallisen taikinan (eli en jätä hiivaa kokonaan pois).