Faith

yertyertr kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Saan aina Jumalalta vastauksen rukouksiini. Aika usein sitä kautta, että oma suhtautuminen johonkin ikäväänkin asiaan muuttuu ja ymmärrän myöhemmin sen tarkoituksen ja osaan olla jopa kiitollinen siitä, että Jumala on sallinut vastoinkäymisen. Myös ihmeiksi tunnistettavia rukousvastauksia olen saanut: parantumisia, erikoisilta yhteensattumilta vaikuttavia myönteisiä tapahtumia jne.

Rukoilen säännöllisesti. Rukoilen silloinkin, kun ei huvittaisi.

Kuuntelen Raamatun psalmeja (ääniraamattuna) ja rukoilen niiden herättämien ajatusten kautta.

Ajattelen, että kaikkein tärkeintä rukoilemisessakin on luottamus Jumalan johdatukseen vaikeuksienkin halki. Eli vaikka pyytäisi jotain ja sitten se pyyntö ei toteudu, luottaa siihen että ennemmin tai myöhemmin Jumalan hyvä tahto toteutuu siitä huolimatta ja että kaikki lopulta päättyy hyvin, kun uskoo Jeesukseen.

Evankeliumi, että Jeesus on sovittanut syntimme ja voittanut kuoleman meidän puolestamme, on syy luottaa Jumalan hyvyyteen, vaikka oma tilanne näyttäisi huonolta tässä ajassa.

Tuohan on ihan vain positiivista ajattelua, johon pystyy jokainen halutessaan. Sinä vain käytät rukousmallia alustana siinä, mutta mikäs siinä jos se sen kautta helpommin löytyy. Uskontohan on muutenkin hyvin pitkälti vain suuri lohtumekanismi.

En ole positiivinen ajattelija. Ilman syytä en ajattelisi, että vastoinkäymisilläkin on tarkoituksensa. Se syy on Jeesus.

Murueskimo ja rasiajäätelöistä Aino-maitosuklaa ja Mars-jäätelö.

Pikkusisarusten lapsena tekemät kortit yms. ovat sellaisia sekä omat nuoruuden päiväkirjani ja niiden välissä säilyttämäni paperit ja kirjeet.

Vierailija kirjoitti:

Raamatun mukaan, kukaan ei jää mihinkään välitilaan - vaan kaikki tästä maailmasta kuolleet menevät joko sinne pahaan kadotus-odotustilaan (ei-kristitty) tai sitten sinne paratiisi-odotustilaan (kristitty vanhurskas). (Luuk 16)

Raamattu puhuu myös saatanasta, Jumalan vihollisesta, joka joukkoineen tekee kaikkensa, jotta ihmiset eivät uskoisi Jeesukseen ja Jumalaan. 

Se ja sen demonijoukot (langenneet enkelit) tarkkailevat kaiken aikaa ihmisiä, siksi kun joku ihminen kuolee, se kykenee esiintymään täydellisesti tänä ihmisenä - se osaa muuttaa ulkonäköään juuri samanlaiseksi, kuin tuo kuollut ihminen oli ja voi halutessaan "kummitella" ihmisille matkien tuota kuollutta ihmistä.

Siksi myös ihmiset, jotka menevät meedion luokse ollakseen yhteydessä vainajahenkiin tekevät Raamatun mukaan kauhistuttavan synnin ( 5 Moos 18: 10 - 12), sillä meediot ovat nimenomaan yhteydessä demoneihin, jotka esiintyvät näinä kuolleina ihmisinä. 

Näin on. Unohdin tuossa kommentissani mainita, että Saul teki siis synnin, kun meni meedion pakeille hakemaan kontaktia kuolleeseen.

Ei kukaan voi vahingossa jäädä johonkin "välitilaan". Jumalalle ei tapahdu vahinkoja.

Raamatun mukaan on Herran enkeleitä ja demoneja eli langennutta henkivaltaa. Herran enkelit voivat olla ihmishahmossa. Sitten Raamatussa on se 1. Samuelin kirjan kohtaus, jossa Saul menee meedion, "En-Dorin noidan", luo ja pyytää tätä ottamaan yliluonnollisesti yhteyden Samueliin, joka on kuollut. Samuel-hahmo ilmestyykin, mutta on epäselvää, onko hahmo oikeasti Samuel vai vain jokin henkiolento, joka väittää olevansa Samuel.