Faith

Hiljaisuuden aikana (yleensä klo 23-07) ei saa siivota meluisalla laitteella. Muina kellonaikoina saa, mutta silloinkin tietysti niin vähän kuin mahdollista. Minusta kerrostaloasujan pitää pyrkiä meluamattomuuteen. Tavallisia elämän ääniä, esim. puhe, nauru ja vaikka vauvan itku, ei kuitenkaan tarvitse sen kummemmin miettiä.

Psykopaatit eivät ymmärtääkseni tunne ahdistusta ja pelkoa tai ahdistumisen kynnys on paljon korkeampi kuin ihmisillä yleensä. Sen takia he pystyvät ottamaan suuria riskejä päämääriään tavoitellessaan.

Sen takia heillä on varmaan myös paremmat kyvyt suoriutua paineen alla, esim. he voivat valehdella päin kasvoja ilman nieleskelyä ja takeltelua tai äärimmillään vaikka tehdä jonkin raa'an teon keskittyneesti, eli ilman sen kummempia häiritseviä tunnereaktioita.

Se on täysin yksilöllistä. Minusta tärkeintä on, että vanhempi on ns. sinut itsensä kanssa eli on suht hyvä itsetunto, on nöyryyttä, pitkäjännitteisyyttä, arvomaailma on suht vakiintunut ja on valmis tarvittaessa luopumaan pitkäaikaisestikin omista tavoitteistaan ja toiveistaan (esim. jos tuleva lapsi onkin vaikka vammainen) ja orientoitumaan käytännön asioihin.

Täytyy ymmärtää, mihin on lähtemässä ja kartoittaa omat kyvyt ja käytössä olevat voimavarat, niiden puutteet sekä tahot, joilta voi hakea tarvittaessa apua.

En kannata. Kuten 6, kannatan kunnollista kivunhoitoa sekä tarvittaessa sedaatiota loppuvaiheessa. Kannatan pitkäaikaissairaiden hoitoon, vanhustenhoitoon ja saattohoitoon satsaamista muutenkin.

Yhteiskunnan ei tule ruveta surmaamaan ihmisiä tilauksesta, vaan tukea ja suojella jokaisen elämää loppuun asti.

Ei siinä mitään säälittävää minusta ole.

Olen itse muuttanut äkkiä laskettuna 13 kertaa. Konkreettisesti muuttaminen on stressaavaa, mutta tykkään siitä tunteesta, kun herää aamulla uudessa kodissa ja voi alkaa tutustua uuteen ympäristöön lähikauppoineen, lenkkipolkuineen yms. Se on jännittävää ja hauskaa. Ensimmäisen viikon ajan tuntuu kuin olisi lomareissulla jossain hotellissa.