Faith

Kun olin lapsi, perheeni vuokrasi silloin tällöin pienen mökin metsän keskeltä, järven rannalta. Siellä ei ollut sähköä ja vesi haettiin kaivosta.

Me lapset leikimme metsässä, piirtelimme kuistilla, välillä kävimme koko perhe soutelemassa. Kävimme aina kaivolla isämme kanssa hakemassa vettä. Kerran teimme pullopostin järveen, sisälle piirsimme aarrekartan ja tietysti kävimme piilottamassa aarteen metsään. 

Suoraan, ystävällisesti mutta napakasti sanominen on minusta oikein, kun toinen ei ole täysin vieras enää.

Hienotunteisen viestin muotoileminen voi kyllä olla hankalaa, mutta se on silti parempi kuin vastaamatta jättäminen. Ei kannata ruveta selittelemään, vaan kertoo vain lyhyesti, ettei ole kiinnostusta jatkaa tutustumista. Viestissä voi mainita toisesta lyhyesti jonkin positiivisen piirteen eli muotoilla siitä ystävällisen, ettei toinen joudu pohtimaan, loukkasiko hän huomaamattaan tms.

En matkustele, mutta syön lihaa. Kokonaiskulutukseni on todella alhainen, joten en edes huomaa mahdollisia lihansyönnistä syyllistämisiä mediassa ja netissä – en syyllisty niistä.

Uskon, että kertomus Nooan arkista on oikeasti tapahtunut. Jumala varmaan auttoi Nooaa ja tämän perhekuntaa monissa käytännön kohdissa yliluonnollisesti ja laittoi eläimet selviämään ja käyttäytymään rauhallisesti vedenpaisumuksen ajaksi.

Nooan arkki ei ollut "puuvene", vaan iso alus, jossa Nooa, hänen perheensä ja eläimet olivat kaikkiaan 370 päivää.

Jos ap. uskot Jeesukseen, uskot Raamattuun, koska se Hänestä todistaa. Jeesus itse vetosi monissa tilanteissa Kirjoituksiin eli siihen aikaan Vanhaan Testamenttiin.

Jos perhe ja lapsi kuuluu kirkkoon, niin kummilusikka kristillisellä teemalla voisi olla yksi vaihtoehto. On kai sellaisia nykyäänkin? Olen nähnyt kauniin vanhan kummilusikan, joissa on kuva lammaspaimenesta joka pitää karitsaa sylissään.