Faith

Joka kerta kun nousen keittiöjakkaralle vaihtamaan lamppua kattovalaisimeen tai pattereita palohälyttimeen tms., mielessäni välähtää "videokuva", jossa horjahdan ja putoan jakkaralta nurin niskoin, virun hitaasti kuoliaaksi, ja huolestuneet läheiseni tulevat lopulta huoltomiehen kanssa asuntooni ja löytävät minut kuolleena lattialta.

Olen ajatellut, että ehkä tämä on mieleni tapa saada minut olemaan erityisen varovainen jakkaralle noustessani.

Kadulla kävellessäni yms. tavallisissa tilanteissa minulla ei yleensä ole tuollaisia ajatuksia. Vähänkin erikoisemmissa tilanteissa on, esim. jos lentokone tai jokin sotilaskone lentää alhaalla, melkein aina mielessäni välähtää skenaario, että se syöksyy maahan tai jotain rakennusta päin ja kuinka hirveä kaaos ja paniikki siitä syntyy.

Näytät ap. laittavan samaan kategoriaan tap pajan ja psykopaatin, vaikka oikeasti kaikki psykopaatit eivät ole tap pajia (tai ylipäätään rikollisia tai poikkeuksellisen suuria pahantekijöitä) eivätkä kaikki tap pajat ole psykopaatteja.

Tietääkseni psykopaatti ei ole kyvytön ymmärtämään oikean ja väärän eroa tai tekojensa seurauksia, kuten vaikka kehitysvammainen tai teon aikana psykoottinen voivat olla.

Empaattisuus ei ole tae sille, että tekee oikein tai että jättää tekemättä jonkin väärän teon. Joku voi esim. tehdä pahan teon jollekulle tuntemattomalle, ja tekoa voi jopa motivoida empatia ja tunteellinen kiintymys johonkuhun toiseen, läheiseen ihmiseen.

Minusta vaikuttaa, että empatiaan kykenevä ihminen ei aina ole empaattinen. Joku esim. voi olla empaattinen perheenjäsentään tai ystäväänsä kohtaan, mutta epäempaattinen tai jopa hieman sadistinen vaikka jotakuta työ- tai koulukaveriaan kohtaan, jota kiusaa. Ehkä sellainen ihminen on jotenkin demonisoinut kiusaamisensa kohteen mielessään eikä luontaista empatiaa pääse syntymään?

Kuulostaa hyvältä, varsinkin teryakilohi ja hiillossiika.

Makean ystävänä minulle tuli kanssa heti mieleen jälkiruoka. Tuosta melonikakusta en ole koskaan kuullut, ja se voi olla hyvää ja raikasta. Minulle hedelmäjälkiruoka ei yleensä ole kuitenkaan tarpeeksi makeaa. Jos uunia ei ole käytettävissä, tekisin jonkinlaisen rahkajälkiruoan. Tai sitten tekisin etukäteen vaikka mustikkatortun. Toisaalta monelle taas se saattaisi olla liian tuhti.

Laske seuraavan kerran, kuinka monta lettua tietyn suuruisesta taikinasta tulee. Jaa letut suoraan lautasille. Syö vain ne letut, jotka ovat omalla lautasellasi.

Ehkä joskus 80-luvun lopulla. Se oli monta markkaa kalliimpi kuin muut tuutit, kalliimpi kuin muut isotkin tuutit, kuten Jättis ja Juhlatuutti.