Faith

Kova laki, brittiläiset dekkarisarjat ja Avara luonto, lisäksi joskus saattaa tulla joku hyvä elokuva esim. Teemalta. Eipä juuri muuta tule viikonloppuisin.

Japanilaisissa ravintoloissa on melko terveellistä ruokaa. Kalaa, avokadoa, merilevää, tuoreita vihanneksia on ainakin sushissa.

Vierailija kirjoitti:

Olen lähes kolmekymmentä, tosi yksin tässä maailmassa. Mulla ei taida olla enää edes perhettä ja esimerkiksi viimeksi kun kävin vanhemmillani, niin sain kuulla veljeltäni "mitä järkeä tässä on, mitä edes yrität, et kuulu tänne". No totuushan se on, itsenäistyin kymmenen vuotta sitten, joten on ehkä kornia edes yrittää korjata välejä. Käyn vaan töissä, säästöjä on, siinä se. Opiskelu olisi vaihtoehto, jos se toisi minulle uuden elämän? Mieliala on masentunut, itken joka päivä. Oon tehnyt niin vääriä valintoja, kaikki se vähäkin on mennyt.

Mitä tekisitte tilanteessani?

Eihän itsenäistyminen ole väärin eikä oikeuta veljesi sanoja. Itse varmaan yrittäisin selvittää perheen sisäistä ristiriitaa tai parantaa välejä, lähinnä vanhempiin, jos veljesi asenne kerran on tuollainen. Totta kai kuulut lapsuudenperheeseesi, vaikka luonnollisesti olet itsenäistynyt aikuinen.

Ehkä varaisin ajan neuvontapsykologille tms., varsinkin, jos ei ole ystäviä tai muita läheisiä, joiden kanssa jutella. Psykologin kanssa jutellessa sinulle voi jäsentyä, mitä tehdä esim. opiskelun suhteen.

En ole koskaan käynyt meediolla tai ennustajalla enkä yrittänyt ottaa yhteyttä vainajaan. Joskus nuorena, kauan ennen kuin tulin uskoon, yritin pelata spiritismiä, mutten siinäkään yrittänyt ottaa vainajahenkiin yhteyttä, vaan olisin halunnut, että vain jotain jännää yliluonnollista tapahtuisi. Koskaan ei tapahtunut mitään, ja nyt ajattelen että hyvä niin.

Raamatussa tosiaan kielletään pyrkimys ottaa vainajahenkiin yhteys. Ymmärtääkseni vainajat eivät edes kuulisi meitä.

Jumala haluaa että rukoilemme Häntä Jeesuksen nimessä.

Unelmatorttua eli suklaakääretorttua vaniljavoikreemillä.