Faith

Kyllähän kaikilla on jotain haasteita elämässään, mutta joillain on enemmän kuin toisilla.

Aiheeseen liittyen, joskus sanotaan, että aiemmat suuret vaikeudet muuttavat kokemusta niin, että seuraava suuri vaikeus ei enää ole yhtä paha kokemus kuin se olisi jollekulle sellaiselle, jolla on ollut helpompi elämä. Tämä ei mielestäni useimmiten pidä paikkaansa eli että kärsimys vahvistaisi. Aiempi vaikeus kyllä muuttaa kokemusta ja suhtautumista, mutta aika usein se on tehnyt heikommaksi. Hyvää siinä on mm. kasvanut ymmärrys omasta (ja ehkä ylipäätään ihmisen) rajallisuudesta ja heikkoudesta.

Traumapsykologia, joka tutkii menneisyyden pahojen kokemusten vaikutusta nykyiseen elämään, on hieno tutkimusala. Se on antanut meille tietoa aivojen ja muistin toiminnasta.

Ehkä hän on kokenut jonkinlaisen "herätyksen" ja päättänyt tietoisesti muuttua. Ei välttämättä hengellistä herätystä, vaan esim. nähnyt netistä pysäyttävän dokumentin tai kuullut jostain tuttavastaan jotain, mikä on herättänyt ajattelemaan.

Jos näin on, niin tuollainen on hieno taipumus ihmisessä, että muuttaa käytöstään tietoisesti parempaan, konkreettisesti eikä (pelkästään) puheissa.

Hieno asia ylipäätään.

Kuulostaa hauskalta kesäpäivältä! Tykkään itsekin tuollaisista.

Sano sen olevan vaikka äitisi vanha hajuvesi, jonka nimi on kulunut pois. Voit kuvailla pullon ulkonäköä yleisesti: "sellainen pyöreä kirkas lasipullo" tms.

Tai sitten, jos teillä on humoristisen rennot välit, voit nauraa iloisesti ja sanoa, että se on salaisuus.

Meillä ei "hempeilty" kovin paljon. Joissain asioissa vanhemmillani oli vähän karaisevakin kasvatusfilosofia, ei saisi pienistä valittaa jne.

Muistan kun kerran alle kouluikäisenä kuulin leikkipuistossa tms. jonkun vieraan äidin sanovan itkevälle lapselleen "Tuliko sulle paha mieli?", ja minusta tuo "paha mieli" tuntui omituiselta ilmaukselta. Olin tottunut siihen, että lähinnä haava polvessa tai mahatauti tai muu fyysinen ikävä juttu on aihe itkulle.

Kotonamme kyllä välitettiin ja oli lämmin tunnelma, mutta sellaista hempeää puheenpartta ja äänenkäyttöä ei ollut ainakaan kovin paljon. Tai sitten en vain muista sitä.