Faith

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellisessä ketjussahan sulle monta kertaa vastattiin, että non-cancerous tumor on suomeksi kasvan, joka ei ole syöpä, että taitaapa olla nyt niin, että olet trolli. Sitä vain mietin, miten tällainenkin avaus on jonkun mielestä hausta. Vai onko sulla joku muu syy tehdä näitä?

Kyllä minulla on tällainen non-cancerous tumor, aivoissa...

Ap

Lääkärit kyllä tietävät, mitä sille mahdollisesti kannattaa tehdä vai seurataanko vain. He eivät ota riskejä tällaisissa asioissa, luota heihin. Tuo termi joka tapauksessa tarkoittaa, että se ei ole syöpää.

Kolme vuotta, joka noista tutkimuksista on kulunut, on melko pitkä aika. Jos fyysinen terveys huolestuttaa, pyytäisin pääsyä uusiin tutkimuksiin, ja kun sinne todennäköisesti ei saa julkiselta puolelta lähetettä, menisin yksityiselle neurologille, jonka kanssa voi pohtia, mitä tutkimuksia kannattaisi tehdä. Säästäisin / lainaisin vaikka sukulaiselta rahaa, että pääsisin sinne.

Oireilun voivat kai selittää psykologisetkin tekijät (koska ei ole esim. näköhäiriöitä, halvaantumisia, tuntopuutoksia). Voimakas stressi tai uupumus? Masennus? Tai jonkinlainen ptsd-tyyppinen häiriö, joka myös voi aiheuttaa muistiongelmia?

En haaveile lottovoitosta (paitsi joskus harvoin) enkä edes lottoa. Ei siinä ole mitään outoa. Ottaisin ihan mielelläni kyllä vastaan suuren summan rahaa ja ostaisin oman asunnon.

Kotityöt tekee se, jolla siihen on mahdollisuus, aikaa, voimia.

Yksin asuvan täytyy tehdä kaikki kotityöt aina itse (tai sitten palkata joku tekemään ne). Hyvää siinä on, että osaa arvostaa ilmaisen työn hedelmiä, kun tuntee niiden edellyttämän vaivannäön: ei ole itsestään selvää, että koti on siisti eikä ruoka ilmesty lautaselle tyhjästä.

Kännäämisbilettäminen sinänsä ei liene kokemisen arvoista. Moni on humalapäissään tehnyt elämänsä pahimmat virheet.

Se on kuitenkin huono, jos olet jäänyt ilman ystäviä. Toisaalta ystäviä voi löytää myöhemminkin, vaikkei nuoruutta enää takaisin saa.