Faith

https://www.poliisi.fi/vihapuhe

Linkin artikkelissa esitetään tällainen määritelmä:

"Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa (R 97 20) vihapuhe on määritelty seuraavasti:" Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin aggressiivista suvaitsematonta kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten, ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan." (poliisi.fi)

Kyllähän se jää todella tulkinnanvaraiseksi, kun täytyisi osoittaa oikeudessa teon motiivi. 

Laittaisin kylmäsäilytystä tarvitsevaa ruokaa kylmälaukkuun ja säilyttäisin sitä reissun ajan ulkona. Ottaisin hedelmiä, suolakeksejä, säilykeoliiveja, suklaata ja kylmälaukuun pötkö salamia, ehkä jotain muuta hyvin säilyvää lihaa sekä palan juustoa.

Katsoin muutaman argentiinalaisen elokuvan ja pistin merkille näyttelijöiden vaaleuden ja sinisilmäisyyden. Googlailin aiheesta ihan mielenkiinnosta, ja sain selville, että vaikka Argentiinassa onkin huomattavan paljon myös vaaleita valkoihoisia, siellä on lisäksi ihan tietoisesti yritetty rakentaa Argentiinan julkikuvasta "valkoisten ihmisten maata, eurooppalaista maata, joka on erilainen kuin muu Etelä-Amerikka". Näin lukemani artikkelit siis väittivät.

Artikkelien mukaan tämä on ollut tunteita herättävä aihe ja vastakkainasettelu Argentiinassa jo kymmeniä vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa syntyvyys vähenee joka puolella, ja yhä harvempi maa antaa lapsia ulkomaille adoptioon.

Lapsen riistäminen omasta kulttuuristaan ja kielestään on muutenkin eettisesti paljon hedelmöityshoitoja ongelmallisempaa.

Entä kumpi on parempi vauvalle, lastenkotiin jääminen siihen kehitysmaahan, jossa on syntynyt vai adoptointi vaikka suomalaiseen perheeseen Suomeen?

Usein vaihtoehtona ovat vain nämä kaksi. Osa kehitysmaalaiseen lastenkotiin vauvana hylätyistä kasvaa laitoksessa aikuisuuteen asti, mikäli eivät jo nuorena menehdy kulkutauteihin tai muihin sairauksiin, joihin he eivät niissä olosuhteissa saa hoitoa, joka olisi kyllä olemassa.

En, vaikka olen tiedostanut, että saatan kuolla onnettomuudessa tms. päivänä minä tahansa, kuten muutkin ihmiset.

Minulla ei ole paljon tavaraa eikä selvitettäviä asioita, ei kestotilauksia eikä useita sometilejä.

Ainoa kuolinsiivouksen piiriin kuuluva etukäteisjärjestely minkä voisin tehdä, olisi hautaustoiveen virallinen eli kirjallinen ilmaiseminen sekä pyyntö, että omaiseni muistavat tiedottaa kavereitani kuolemastani, joten kavereiden yhteystiedot voisin laittaa samaan "kuolinkansioon" kotiini.

Kaikenlaisia henkilökohtaisia ja potentiaalisesti noloja tekstejä minulla on, esim. vanhoja päiväkirjoja, uni- ja unientulkintapäiväkirjoja, muistiinpanovihkoja, mutta tarkemmin ajatellen ei minua haittaa, jos omaiseni ja perheenjäseneni lukevat niitä kuolemani jälkeen. Ei minua haittaa silloin enää mikään!