Faith

En kosta, vaan annan anteeksi.

Itken liikutuksesta monta kertaa viikossa yleensä, esim. jos kuulen kauniin kappaleen tai elokuvassa on liikuttava kohtaus.

Minulle tulee kyyneleet silmiin aina, kun näen jonkun toisen itkevän, ja koska katson paljon Youtube-videoita, joissa joku kertoo jostain vaikeudestaan, itken myötätunnosta harva se päivä.

Joskus parikymppisenä itkin enemmän surusta, pelosta, pahasta olosta. Nykyään harvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi tämä elokuva on tehty ja sitä esitetään näinkin usein tv-kanavillamme. Kiitos - on vielä ihmisiä, jotka ovat lähempänä ihmistä kuin jotain kylmän ja kovan oikeiston konemaisia hokijoita.

Ei kyllä virkailijatkaan voi alkaa ottaa jokaisen asiakkaan ongelmia henkilökohtaisesti, auttaa ja päästää jonojen ohi jne. Siis jollei ole valmis tekemään toista työpäivää ilmaiseksi ja selittämään ylös, mihin budjetti hupenee, kun on selvät säännöt.

Jokaisen asiakkaan ongelmia ei voi ottaa henkilökohtaisesti, mutta esim. tukien hakusysteemien pitäisi olla niin yksinkertaisia ja sujuvia, että vanhukset ja sairauksien uuvuttamat yms. osaavat tehdä niitä ilman ongelmia ja usean päivän viivytyksiä.

On oikeasti sellaisia kuusikymppisiä, jotka eivät osaa käyttää tietokonetta ollenkaan. Onneksi ainakin Suomessa on vielä mahdollisuus paperilomakkeisiin.

Sastamalassa on paikka nimeltä Vihattula. Ovatkohan seudun vihatut ihmiset aikoinaan muuttaneet sinne ja muodostaneet oman yhteisönsä, päättäneet nimetä kylänsä ihan rehdisti ja kaunistelematta.

Neloselta tänään myöhäisillassa tuleva Gravity on aika rattoisa. Tuota Teemalta tulevaa elokuvaa Minä, Daniel Blake en ole nähnyt, mutta se kuulostaa hyvältä, ja varmaan katson sen itsekin.