Faith

On ollut näköhäiriötä, näön hämärtymistä, ihon tuntopuutosläikkiä sekä pistelyä, kasvojen ja kielen tuntopuutosta, makuaistin vaimentumista, raajojen ataksiaa eli koordinaatiohäiriötä, tasapainohäiriötä, dysartriaa eli puhehäiriötä, huimausta, väsymystä, vireystason säätelyhäiriötä, muistihäiriötä, keskittymishäiriötä.

Kaikkia em. vammoja on esiintynyt pahenemisvaiheissa ja sittemmin ne ovat parantuneet. Jäljelle on jäänyt lähinnä kognitiivisia oireita, kuten väsymystä, keskittymishäiriöitä, vireystason säätelyn ongelmia.

"Lapseni on selvästi väsynyt ja vinkuminen on muuttumassa raivariksi. Etsin jo pakoreittiä pois kaupasta. Hiki puskee otsalle. Päät alkavat kääntyillä ja katseet pidentyä. Osa muista asiakkaista mulkoilee jo avoimen paheksuvasti, joku tuhahtaa." (Yle)

En itse mulkoile enkä tuhahtele, mutta täytyy muistaa sekin, että mulkoilijat ja tuhahtelijat eivät välttämättä vihaa lapsia, heitä vain ärsyttää.

Ei ap:n linkkaamassa jutussa sanota, että tutkintapyyntöjen tekijät olisivat Räsäsen tukijoita. Päinvastoin, jutun mukaan Räsäsen tekstejä juuri on vaadittu sensuroitaviksi ja tutkittaviksi.

Johtuuko se siitä, että tapahtumapäivänä, jolloin siirrytään mielikuvista konkretiaan, alkaa pelätä ja tuntua, ettei tapahtuma sittenkään tule olemaan niin hieno kokemus? Liittyykö masentuminen siis pettymykseen tai sen pelkäämiseen – ei haluaisi pettyä, ja koska se näyttää todennäköiseltä, ei tee mieli mennä koko tapahtumaan?

Periaatteessa ihan kaikkeen liittyy se ongelma, että joku voi loukkaantua. 

Minusta olennaista on, että pysytään totuudessa: jos minua oikeasti on loukannut jokin sketsi tms., niin silloin voin ilmaista olevani loukkaantunut – jos kyse taas on siitä, että haluan vain esittää loukkaantunutta, koska joku muukin ihminen / ryhmä on ilmaissut loukkaantuneensa, niin silloin taas kyse on vilpillisyydestä.

On yksilöllistä, kuinka herkästi loukkaantuu, ja mitä tekee, jos loukkaantuu. Kaikki eivät loukkaannu yhtä herkästi, ja paljon lienee sellaisiakin ihmisiä, että vaikka he loukkaantuisivatkin, he eivät ilmaise sitä tai vaadi anteeksipyyntöä, saati sensuuria tai rikostutkintaa.

Anteeksipyyntö on vapaaehtoista, rikosasioissa taas yhteiskunta määrää, tapahtuiko vääryys ja pitääkö se hyvittää jne. Kaksi täysin eri asiaa siis.