Faith

Sanoisin suoraan kaiken, mitä aloituksessa sanoit. Luulisi, että sen jälkeen ystävä ei enää haluaisi eikä kehtaisikaan tilittää samoista parisuhdeongelmistaan sinulle. Tai jos hän vielä tekee niin, hän ei ole hyvä ystävä eli ei ole kuunnellut sinua tai ei välitä sinun toiveistasi ja kokemuksestasi.

Sille ei voi oikein mitään, että aikuiset ihmiset valitsevat pysyä tuhoisassa parisuhteessa.

Ystäville voi puhua vaikeista asioista, mutta siihen riittää, että kerran avautuu niistä. Samaa levyä ei tarvitse ystävänkään kuunnella vuodesta toiseen.  

Ainahan voi neuvoa, mutta ei siitä mitään hyötyä ole niin kauan kuin tulot ovat samat kuin minimiin karsitut menot.

Parempi auttamisen tapa olisi esim., että varakas auttaisi verkostoillaan köyhää työtöntä samaan työpaikan.

Vielä parikymppisenä kahvi oli minusta pahaa. Nykyään tykkään kahvista todella paljon, kahvihetket ovat usein päivän parhaita hetkiä. Parasta kahvi on kahvikerman kanssa.

Lapsena en voinut sietää munakokkelin (scrambled eggs) rakennetta, se oli niin ällöttävän löllöä, mutta nyt aikuisena olen alkanut tykätä, varsinkin jos siihen laittaa esim. fetajuustoa tai Ricottaa.

Riippuu kuinka laajasti iskelmä määritellään.

Markku Aron ja Tapani Kansan 1970-80-lukujen (käännös)kappaleissa on monia hyviä, mm. Kun sä vierelläin sateessa oot, Etsin kunnes löydän sun, Kuinka paljon rakkautta, Eloise, Paista päivä...

Olen kuullut tuollaista musiikkia määriteltävän iskelmäksi (ja varsinkin Markku Aroa on aina nimitetty iskelmälaulajaksi) mutta itse en välttämättä esim. kaikkia edellä mainittuja kappaleita määrittelisi niin.

Oletko itse ollut suhteessa sillä ajatuksella, että tulevaisuudessa perustaisitte perheen? Jos olet, niin sinuna lopettaisin suhteen nyt, kun tuollainen ristiriita tuli ilmi. Hyvä että tuli, vaikka eihän tuollaista kiva ole kuulla, varsinkaan, jos itsellä on ollut toisenlaiset ajatukset.

Olen samaa mieltä aiemman kommentoijan kanssa, että myös tuo tapa, jolla kumppanisi ilmaisi asian, kuulostaa halveksuvalta.