Faith

Vierailija kirjoitti:

Olisi mahdollista, kuten Kiina, Etelä-Korea, Taiwan, Singapore jne. ovat tehneet. Tauti kuitenkin leviää hyvin tehokkaasti (vähättelyä tuntuu pisaratartunta, kun virus voi hyvin pieninä pisaroina leijua tunteja ilmassa esim. yskäisyn jälkeen), että vain rajut eristyksen ja runsas testaus voi mahdollistaa taudin kitkennän.

Olemmekin ottaneet toisen strategian, jossa 2-4 miljoonaa suomalaista saa taudin, ja näin epidemian pysäyttävä laumaimmuniteetti muodostuu. Sairastaminen ikäänkuin korvaa rokotuksen. Toki arviolta n. 70 000 suomalaista tulee kuolemaan epidemiahuipun aikana ilman hoitoa, mutta kun mietitään strategioiden plussia ja miinuksia, niin päädyimme tähän.

Strategiassamme epidemia on ohi lyhyessä ajassa, ja kun se on ohi niin se on ohi. Kitkemistrategian valinneet valtiot joutuvat elämään jatkuvasti valmiustilassa ja pelossa, ettei epidemia vaan uudelleen ryöpsähdä. Mm. Todennäköistä, että joutuvat pitämään rajoillaan karanteenia toista vuotta yms. kestämätöntä.

Kitkemisstrategian tarkoituksena on suojella ihmiselämää sekä hankkia laumaimmuniteetti rokotteen kautta. Tämä on oikein. 

Minulla oli vuosia sitten MS-taudin pahenemisvaiheessa yhtenä oireena makuaistin menetys lähes kokonaan. Maistoin vain kielen toisen puolen reunalla. Eli jos halusin maistaa, minun piti asetella ruoka siihen kohtaan. Kokemus ei silloinkaan ollut normaali tietenkään. Oire kesti onneksi vain lyhyen aikaa, ja makuaistini palasi täysin ennalleen.

Olin samaan aikaan muutenkin niin huonovointinen, ettei sen takia oikein ollut ruokahalua. On vaikea arvioida, olisiko makuaistittomuus yksistään johtanut siihen, että olisin syönyt vähemmän tai välittänyt herkuista vähemmän.

Kuten 10 kirjoitti, syömiskokemukseen kuuluu myös koostumuksen aistiminen. Esim. rasvaista ruokaa on yleensä helpompi niellä kuin rasvatonta. Hiilihydraattipitoinen ruoka tuottaa nautintoa sitä kautta, että elimistö muuttaa sokerin nopeasti glukoosiksi, joka kihahtaa aivojen käyttöön. Ihminen kokee sen mielihyvänä.

Ihan kuin kaikki eivät olisi ymmärtäneet, että poikkeustilan keskeinen tarkoitus on porrastaa tartuntoja ja sitä myöten ehkäistä ruuhkan syntymistä sairaaloissa. Tuo ajatus "kuolen jos kuolen" ei sen takia päde.

Jos iso määrä vanhuksia (ja muita riskiryhmäläisiä) sairastuu yhdellä kertaa, niin tehohoitopaikat täyttyvät hetkessä. Eivät sairaalat silloin sano: "ai niin, tämähän olikin se tyyppi, joka oli valmis kuolemaan – eipäs hoidetakaan häntä", vaan sairaaloilla on velvollisuus vastaanottaa ja antaa tarvittaessa tehohoitoa.

Silloin ollaan pahimmillaan Italiaa ja Espanjaa muistuttavassa tilanteessa, ja kaikkien hoidon saaminen vaarantuu, myös niiden, jotka tarvitsevat tehohoitoa jonkin muun sairauden kuin Covid 19:n takia.

Pysyn yksin kotona. Käyn ruokaostoksilla vain viikon välein tai harvemmin. Pidän kaupassa ja porraskäytävässä yms. kulkiessani käsineitä, ihan tavallisia villasormikkaita; niillä ei ainakaan tule vahingossa hieraistua silmiä tms. Pyyhin ruokapakkausten pinnat yleispuhdistusaineella. Pesen käteni huolellisesti aina sen jälkeen kun niihin on teoriassa saattanut tulla koronavirusta.

Vastasin jo ensimmäisellä sivulla, mutta täydennän listaani:

- Hold Me Now (Irlanti 1987)

- Je suis l'enfant soleil (Ranska 1979)

- Per Lucia (Italia 1983)

- Waterloo (Ruotsi 1974)