Faith

Tammikuussa eräs suosittu ja mielipiteidensä takia parjattu englanninkielinen youtubettaja alkoi tehdä videoita tulevasta koronapandemiasta, joka leviää Kiinasta koko maailmaan. Minä vähättelin asiaa mielessäni, kuten uskoakseni suuri joukko muita ihmisiä. Ajattelin että kyseessä on korkeintaan vuoden 2003 SARSin kaltainen ilmiö yksittäisine epidemiapesäkkeineen, ja että ongelma on nopeasti ohi.

Kahden kuukauden kuluttua siitä joissain Euroopan maissa asetettiin ulkonaliikkumiskielto koronaviruksen takia, ja Suomessa tuli voimaan poikkeustila.

Kun katsoo taaksepäin tällaisia tapahtumasarjoja, tulee vähän epätodellinen olo. Kaikki tapahtui nopeasti, ja muutos entiseen on raju. Arjessa olen kyllä jo sopeutunut tähän uudenlaiseen elämään eikä minulla ole ongelmia käsittää, että tämä on todellisuutta.

Matkustelitko silloin alueilla, joilla oli todettu koronatartuntoja? Jos et, voi oikeastaan varmuudella sanoa, että et sairastanut sitä.

Mielestäni silloin, jos hyvin läheinen ihminen toisessa maassa on vakavasti sairas, pitäisi saada matkustaa hänen luokseen. Maahan saisi sellaisissa tapauksissa tulla lentokenttäkaranteenin ja negatiivisen testin jälkeen tietenkin.

Jos sen toisen arvot olisivat samansuuntaiset, voisin. Aika useinhan politiikassa tavoitteet (ja arvot joista ne nousevat) ovat suunnilleen samat, mutta keinot erilaiset. Jos noin ei olisi, ja arvomme olisivat erilaiset jossain tärkeässä asiassa, en usko että selviäisimme ilman ristiriitoja, joten yhteen meneminen ei olisi viisasta.

"Jos tässä jotain ihmisryhmää pitää priorisoida..."

No onneksi ei tarvitse priorisoida ihmisiä toistensa edelle, vaan voi valita strategian, jossa kaikkia suojellaan ja autetaan.