Faith

1990-luvussa oli paljon hyvääkin. Suomalainen kulttuuri oli nykyistä konservatiivisempi ja yhtenäisempi, oli vähemmän mo.nikulttuurisuutta ja sen tuomia tuomia haasteita ja ongelmia, islamistisen ter.rorismin uhkaa ei vielä juuri ollut (se alkoi varsinaisesti vasta New Yorkin iskujen jälkeen), eettisiä kysymyksiä pohdittiin paljon julkisessa keskustelussa, esim. luonnonsuojelua, eläinoikeuksia ja köyhyyttä.

90-luku oli vakavien aikuisten vuosikymmen. Näin se minulle näyttäytyi sen ajan teininä. 80-luku oli ollut lasten ja kulutusjuhlan humussa hassuttelevien aikuisten vuosikymmen.

Ei kovin paljon. Toivon vain ja rukoilen päättäjillemme viisautta. Nyt Suomi on tehnyt ihan viisaita valintoja.

Ymmärtääkseni on olemassa

- filosofisia satanisteja jotka ovat ateisteja tai agnostikkoja

- teistisiä satanisteja

- saatananpalvojia jotka myös ovat teistisiä mutta joilla keskeistä ovat tietyt rituaalit ja muu toiminta

Olen aina ihmetellyt ihmisiä jotka julistavat täydellä varmuudella väitteitä joista heillä, tai joissain tapauksissa kenelläkään, ei mitenkään voi (vielä) olla 100% varmaa tietoa. Kyse ei siis ole uskonasioista tai muista katsomuksellisista asioista eikä mielipiteistä, vaan asioista joista on olemassa faktatietoa, mutta se ei mitenkään voi olla puhujan tiedossa. Joissain tapauksissa asian todellinen laita selviää myöhemmin.

Esimerkkejä: "Suomi ei tule koskaan pääsemään Natoon.", "85% koronarokotteen ottaneista tulee menehtymään kahden vuoden kuluessa.", "Anneli Auer on syyllinen miehensä mur haan."

Kaikki nuo lauseet olen kuullut. Kaksi ensimmäistä on jo osoittautunut vääriksi luuloiksi ihan faktisesti.

Ihmettelen sitä itsereflektion ja nöyryyden puutetta.

"Uusimmassa Kulkue-teoksessa (suom. Kaisa Kattelus) romaanin perinteisestä muodosta ei ole enää mitään jäljellä. Siinä ei ole juonta, henkilöhahmoja eikä edes kokoavaa kertojaääntä." (HS)

En ole lukenut Kulkuetta, mutta kuulostaa sellaiselta romaanilta josta itse en pidä. Tosin nyt varmaan tulen sen lukemaan koska haluan tietää voisiko tuollaisessa teoksessa sittenkin olla jotain hienoa.