Faith

Fiktiivinen kauhukirjallisuus ei ole mikään syy epäillä noituuden harrastamista.

Tummat sävyt sisustuksessa eivät myöskään ole.

Kirjat okkultismista ja noituudesta, eli kiinnostuneisuus niistä, sen sijaan voivat olla.

Olen pärjännyt ihan ok, vaikkakaan en nauti tästä.

Syy lienee, että vertailukohtani on kesän 2018 hellejakso, joka oli tätä pahempi täällä missä asun. Tosin tämä kesä saattaa vielä muuttua yhtä helteiseksi tai pahemmaksi. Todennäköistä se ei ole.

Lisäksi nyt minulla on tuulettimia, silloin ei ollut. Jos muistatte, vuoden 2018 hellejaksolla tuulettimet loppuivat kaupoista ja vasta myöhään syksyllä niitä tuli uudestaan saataville.

Lepään ja juon paljon vettä. 

Riippuu missä päin Suomea asuu. Täällä missä itse asun (Pirkanmaa) 2018 oli karmea kokemus. Täällä oli viikkoja, jotka olivat kokonaan 30-33 astetta ja täyttä aurinkoa. Sääennustuksista aina se kuumin versio toteutui. 

Välillä katselin muiden Suomen alueiden säitä kaihoten: monissa paikoissa oli "vain" 27-29 astetta sekä välillä pilvisiä päiviä.

Jos olisimme simpansseja, minut olisi varmaan tapettu; olin koulukiusattu.

Jos olisimme vuorigorilloja, saisin elää rauhassa.

Vuorigorillat yleensä hyväksyvät yksilön laumaansa – naaraan, uroksen tai lapsen –kunhan tämä osoittaa alistumista johtajalle eli alfaurokselle. Gorillalaumassa alfauros päättää kaikesta. Vuorigorillat normaalisti eivät ole fyysisesti aggressiivisia.

Simpanssit taas aktiivisesti, myös ilman provosointia, hakeutuvat väkivaltaisiin hyökkäyksiin.

On ihmisiä, joiden käyttäytyminen muistuttaa enemmän simpansseja, ja ihmisiä, jotka käyttäytyvät enemmän kuin gorillat.

Tänäänkin tulee Teemalta klassikkokauhuelokuva, Invasion of the Body Snatchers (1978) eli suomeksi Ihmispaholaiset. Tai oikeasti se on scifi-kauhua.

Juuri tuo vuoden 1978 versio on mielestäni paras.

Joku ihmetteli, miksi kukaan katsoo kauhuelokuvia. Olen itse lapsesta lähtien tykännyt kauhusta: kummitusjutuista, kauhutarinoista ja -elokuvista.

Kauhu lajityyppinä mahdollistaa rankkojen asioiden ja vaikeiden kysymysten käsittelyn vaikuttavan symboliikan kautta. Esim. yllä mainitussa elokuvassa käsitellään tunteettomuutta ja inhimillisyyden katoamista. Tärkeintä on se tarina – eivät pelottavat kohtaukset eikä varsinkaan väkivalta. Mitä vähemmän elokuvassa on raakuutta, sen parempi.