Faith

Varmaan nykyään on yleisempää, että haluaa mieluummin olla sinkku kuin sellaisen kumppanin kanssa, joka ei ole itselle sopiva esim. elämäntyylin tai tulevaisuudentoiveiden osalta, tai johon ei ole rakastunut.

Aiempina vuosikymmeninä nuoret halusivat "päästä naimisiin" epätoivoisemmin.

On tilanteita, esim. onnettomuuden jälkeen, joissa pitkän aikavälin ennustetta ei voida varmuudella tietää, mutta joissa tilastolliset todennäköisyydet puoltavat huonoa toipumista. Esim. Michael Schumacherin tapauksessa on julkisuuteen tulleen tiedon mukaan käynyt niin, että toipumista ei juuri ole tapahtunut, vaikka henki pihiseekin. Jotenkin pitäisi muotoilla hoitotahto siten, että se kattaisi myös tuollaiset tilanteet.

Itse en haluaisi, että minulle tehdään radikaaleja toimenpiteitä hengen pelastamiseksi, jos todennäköisyydet ovat voimakkaasti toipumista vastaan.

Sitähän ei tosin tiedetä, oliko Schumacherin tapauksessa missään vaiheessa sellaista hetkeä, että Corinna-vaimo olisi joutunut päättämään, jatketaanko elvytystä vai annetaanko hänen kuolla. Ehkei sellaista hetkeä ollut.

Ainoa ongelma on, että lapsi saattaa huolestua, jos vanhempien kotiinpaluu viivästyy. Minulle kävi lapsena pari kertaa niin. Nykyään tuon pystyy välttämään, koska on kännykät. Vanhempien täytyy vain vastata puhelimeen / viestiin.

Mitä tarkoitat lähestymisellä? 

Kyllä ihmisen täytyy kestää se, että samalla luokalla oleva oppilas kulkee hänen työpisteensä ohi tms.

Joulun alla täytyy tehdä riisimuromakeisia, joihin tulee kaakaota ja kookosrasvaa. Niistä tulee mieleen lapsuuden joulunaika.