Faith

Reilun kilometrin päässä. 

Ei perinteistä suomalaista grilliruokaa myyviä kioskeja kyllä enää ole kovin paljon. Entisessä kotikaupungissani kahden vanhan grillikioskin tilalla on nykyään pienet kebab-paikat.

Lapsena 80-luvulla sairastin jonkun influenssan jota kutsuttiin muistaakseni "aasialaiseksi", ja silloin oli 40 astetta kuumetta. Suurin osa oppilaista koulussani sai sen.

Aikuisena, v. 2017, sairastin koko aikuisikäni tähän mennessä ainoan korkeakuumeisen tartuntataudin (vatsatauti), ja silloin mittasin korkeimmillaan 39,2 tms. En kyllä ollut lähimainkaan sairaalakunnossa, vaan pärjäsin yksin kotona ihan ok. Kuumeen noustessa oli hirveä vilu ja tärinä.

Olet nyt uponnut niin synkkiin ajatuksiin, ettet näe, että sinun on ihan mahdollista elää vielä hyvää elämää sekä ajan mittaan muodostaa vielä läheinen suhde lapseesi. Muutkin ihmissuhteet ovat varmaan korjattavissa, jos ovat sen arvoisia. 

Velat ja huono taloudellinen tilanne eivät estä elämästä mielekästä elämää, johon kuuluu myös nautintoja ja mukavuutta.

Ehkä kannattaa puhua jollekulle (lääkäri, mt-toimiston neuvoja tms.), saat realismia tuohon suhteettomaan synkkyyden kokemukseen.

Ensimmäiset sanani olivat Kun olin pieni -kirjan mukaan kukka ja isi.

Ensimmäisistä lauseistani minulla ei ole tietoa.

Olen päätellyt, että ei ole.

Luin useita vuosia sitten Eckhart Tollen Läsnäolon voima -kirjan. Tolle on new age -tyyppinen guru, ns. henkinen opettaja. Hän toisteli kirjassa jatkuvasti: "Et ole oma ajatusprosessisi." Ihmettelin miksi hän tähdentää itsestään selvää asiaa...

Myöhemmin luin YouTuben Tolle-videon kommenttiosastoa, ja siellä moni sanoi kokeneensa valaisevaksi ja mullistavaksi oivallukseksi sen, ettei ole omat ajatuksensa.  

En itse ole koskaan kokenut olevani ajatusprosessini. Suoraan sanottuna koko juttu kuulostaa minusta kummalliselta. Päättelen tästä, että ihmisten olemassaolon kokemisessa on perustavanlaatuisia eroja.