Faith

Voi. Se ei edes ole kovin harvinaista, minunkin tuttavapiirissäni on ollut kaksi tapausta, vaikka tuttavapiirini ei ole laaja.

Kyllä. Tykkään Vihreiden kuulien mausta, mutta myös rakenteesta: karhea sokeroitu pinta, sileä puolikkaiden leikkauspinta, pehmeä tasainen koostumus.

Slaavilainen kanapata on tosi hyvää, ja helppo ja nopea tehdä:

https://www.valio.fi/reseptit/slaavilainen-kanapata/

Aura-juuston sijaan voi laittaa vaikka valkosipuli- tai paprikatuorejuustoa.

Smetanan maku sopii hyvin kanan kanssa. 

Ap:n kuvauksesta tuli tosiaan enemmän mieleen harhaluuloisuushäiriö kuin paranoidinen skitsofrenia, koska tilanteet joissa harhaluuloja esiintyy ovat sisällöltään tavallisia ja arkisia, vaikka ovatkin perusteettomia ja suhteettomia. Lisäksi toimintakyky on ollut suht normaali (on pystynyt töissäkin käymään), toisin kuin skitsofreniassa.

Olisi kiinnostavaa tietää, pysähtyykö harhaluuloinen koskaan miettimään, että aiemminkaan luulot eivät ole pitäneet paikkaansa ja siten ne tuskin nytkään pitävät. Esim. harhaluuloinen saattaa kuulemma etsiä kotonaan jotain esinettä ja epäillä, että joku on vienyt sen, kunnes se löytyykin, taas. Pyyhkiytyvätkö nuo "ei epäilys ollutkaan totta"-kokemukset pois harhaluuloisen mielestä.

Suomen tv:ssä ehkä 5-12 vuotta sitten esitettiin ruotsalainen rikosdraama, ei toiminnallinen vaan ennemminkin psykologinen ja ihmissuhteisiin keskittyvä rikosmysteeri. Se saattoi myös olla Beck- tai Wallander-jakso, nehän ovat elokuvan mittaisia.

Tarinassa käytiin välillä maaseudulla sijaitsevassa talossa, jossa asui kolmekymppinen nainen, joka oli liikuntavammainen. Hän istui pyörätuolissa tai käytti keppiä, en muista tarkkaan. Tähän liittyi jotain arvoituksellista. Talossa oli surullinen ja masentava ilmapiiri.

Elokuva / jakso oli luultavasti tehty 2000-luvulla. On sellainen muistikuva, että se tuli tv:stä sunnuntaina alkuillasta.