Faith

Minä tykkäsin luokkaretkistä aina. Linja-autoon sai ottaa karkkia, ja kaikki olivat hyvällä tuulella. Myös ne koulun puolesta tulleet eväät, eli sämpylä ja juustosiivu (ilman voita) + pillimehu, maistuivat tavallista paremmilta linja-autossa.

Kuudennella kävimme Ahvenanmaalla, jonne mentiin risteilyaluksella. Minusta kaikkein kivoin luokkaretki oli kuitenkin toukokuinen reissu Mathilda Wreden kartanoon. Olisiko ollut viidennellä luokalla. Kartano sijaitsi upeassa luontomaisemassa, ja siellä huhuttiin kummittelevan.

Koulun olisi pitänyt järjestää liikuntavammaiselle kuljetus vesiteitse. Miksihän näin ei tehty?

Miksi olet "ihan loppu"? Onko kaveri liian puhelias tai muuten vaativa vieras?

En ole koskaan tykännyt sunnuntaista. Syynä varmaan juuri se, että seuraavana päivänä alkaa taas uusi koulu- / työviikko. Koululaisena kesälomallakin sunnuntait olivat jotenkin masentavia. 

En tiedä miten sunnuntaista voisi oppia nauttimaan. 

Mielestäni lavasäteily ei ole objektiivinen ominaisuus eli että joillain yksilöillä olisi sitä kaikkien mielestä. Se mikä yhden mielestä on lavasäteilyä, saattaa toisen mielestä olla ärsyttävää itsetehostusta.

En muutenkaan usko että lavasäteilyä pystyy opettelemaan. Parempi on pyrkiä olemaan oma itsensä. Jos on vaikka ujo, niin ei häpeile sitä tai tee siitä ongelmaa (siis suurempaa ongelmaa kuin se mahdollisesti jo on).