Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

65/68 |
30.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että olet ollut usein ajatuksissani. Meidän vauvat muistaakseni syntyivät silloin helmikuun neljäs molemmat ja olin todella suruissani kun luin viestiäsi enkelivauvasta. Olen todella pahoillani, että elämä koettelee edelleen ja vielä keskenmeno tähän kaiken surun ja tuskan päälle! Toivottavasti saatte vielä jonain päivänä uskoa siihenkin että elämä kantaa ja olla iloisia. Ihana, että olet taustaillut täällä, lueskellut meidän valituksia vauvojen valvotuksista ja syömisistä ja kakkaamisista... Kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi!

64/68 |
30.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä ole aikoihin tullut kirjoiteltua, tässä kesäpuuhatkin on pitäneet kiireisinä. Pari kertaa olen kirjoittanut viestin mutta jokin on mennyt lähetyksessä aina vikaan mutta nyt en pariin viikkoon ole käynyt edes kurkistamassa tänne.



Veikko tekee hampaita. Eilen kummitätinsä kanssa huomasimme että päivän aikana oli alaetuhampaat tulleet esiin, pintakerros on vielä ehjä. Kiljunta on kyllä ollut sen mukaista, korvat meinaa haljeta kun pikkuisäntä alkaa testata äänijänteitään..!



Kiinteitä ruokia meillä menee 4x päivässä. Aamulla kaurapuuro, jossa on puoli purkkia päärynäsosetta, päivällä porkkana-perunasose johon laitan itse tekemäni kanasoseen (muita lihoja ei vielä ole maisteltu), viiden aikaan hedelmäsose ja illalla maissi. Maissinaksut ja näkkäri maistuvat myös. Tuo kello viiden sose tuli mukaan viikko sitten ja yöt taas vähän rauhoittuivat, kun välillä taas kukuttiin vähän väliä. Tissimaito ei meinaa päivisin oikein maistua mutta illalla kyllä sitten ja aamuisin klo 5-6 maissa...



Meillä ei vielä liikuta eteenpäin vaikka haluja näköjään löytyisi jo. Kääntyminen sujuu selältä mahalle mutta ei oikeastaan toisinpäin.



Meillä mies on koko kesän nakutellut lapsille leikkimökkiä (mökötysmajaa, kuten naapuri osuvasti nimesi) ja alan ymmärtää rakentajaperheen äitejä... Meillä ei mitään vauvakuumeen tapaistakaan ole, pikemminkin kauhu että lisää miettimisaikaa, jos enää koskaan ylipäätään neljättä lähtisimme suunnittelemaankaan. Kuukautisia minulla ei ole vieläkään mitä olen kyllä ihmetellyt.



Mutta nyt huuto alkaa olla sitä luokkaa että pitää lähteä yrittämään nukuttamista...



42/70 |
07.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anteeksi kun en ole antanut kuulua mitään pitkään aikaan. On tässä ollut kaikenlaista, reissua ja murhettakin. Läheiselle sattui tosi kauhea tapaus, josta nyt en täällä voi pahemmin kirjoitella. Voimat on menneet aika lailla, eilen neuvolassa itkin että tämä oli arjen päälle jokseenkin viimeinen pisara, kun on muita yrittänyt tässä pitää vielä pystyssä. Eikä ollut edes oma täti siellä vaan joku sijainen.



veikko-vauva on kasvanut ihan kivasti, nyt käskettiin aloittaa lihasoseita kun tuota pituutta ei ole tullut. 67,4cm oli nyt ja 8,2kg, pituuskäyrä sojotti alaspäin. Aloitin juuri kaurapuuron kun tuli 5kk täyteen joten varmaan loppuviikolla aikaisintaan alan sitä lihaa mössäämään. Yöt on taas olleet vaikeampia, syö noin 3x yössä ja illalla ei uni meinaa tulla millään. Ehkä se nälkä ei sitten pysy aisoissa noilla kasvis- ja hedelmämössöillä.



Meilläkin opittiin viimein kääntymään, viikkoa ennen kuin 5kk tuli täytee. Katselin jo vähän huolestuneena että muut tenavat ovat oppineet 4 ja 3kk vanhoina mutta ätmä ei pitänyt mitään kiirettä sitten.



Eilen saatiin toinen rokotus ja sitten pneumokokkitutkimusrokote, joka on siis em. tai hepatiittirokote. Illalla nousi sitten kuume ja se tutkimusrokotteen jalka turposi, aamulla siinä oli punainen patti pistospaikan ympärillä. Toivottavasti nyt olisi ollut se pneumokokkirokote. Ensin ajattelin että annetaan se vasta 6kk mutta sitten rupesin miettimään että jos se sikainfluenssa nyt sitten tulee niin JOS tämä saisi nyt pneumokokkirokotteen niin siitä voisi olla jo jotain apuja jälkitauteja ajatellen.



Oletteko muuten miettineet mitään sen sikainfluenssan varalle? Eilen sanottiin että niiden diagnosointi lopetetaan eli tauti saa nyt sitten jyllätä. Meidän perheeseen se luultavasti tulee koulujen alettua. Minä ajattelin varautua ostamalla lääkekaapin täyteen kuume- ja kipulääkkeitä nyt ainakin. Viime vuodenvaihteen influenssa antoi ymmärrystä että sitä voi olla niin huonossa kunnossa että hyvä jos saa lapset jotenkin ruokittua, tuskinpa meitä kukaan vapaaehtoisesti tulee hoitamaan taaskaan.



No, jospa lähtisi vähän ulos käppäilemään niinkauan kuin veksi nukkuu.



eikkuli ja veikko 5kk3pv

46/114 |
16.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isäntä on pelireissulla ja pienimmänkin ipanan sain viimein nukkumaan - siis tänne... Jännittää vähän kun aamulla on veikon uusintapunnitus neuvolassa. Käsiin tuntuu että painoa on tullut lisää pojalle viikon aikana, tuntuu ettei voisi kainaloista nostaa ettei katkea koko poika! Viikon aikana on nyt päärynä- ja maissisoseet otettu käyttöön. Nytkin illalla veti koko purkin maissia. Täytyy kyllä huomenna kysäistä että saako nyt jo koko purkillisen antaa... olen antanut kun poika kerran jaksaa syödä ihan mukisematta. Luulen kyllä että siitä vähän maha tykkää huonoa, tai sitten se on niin että päärynästä tuli niin löysälle maha että nyt kun tänään ei isoa kakkaa tullutkaan niin on vähän hankalampaa. Mutta mistäs tuota taas tietää. Ihan mieluusti kyllä syö sitä maissiakin, ei mitään ongelmaa.



No mutta se soseista ja kakoista.



Yksinäisyydestä olitte kirjoitelleet. Se on kyllä tuttua minullekin. Olen kovasti seurallista sorttia ja nyt kun kotona olen, niin välillä tuntuu että liiaksikin käyn ystävättärien kimppuun kun välillä on pakko saada puhua jonkun kanssa, edes puhelimessa. Tosin sitten kun ammatikseen pitää olla seurallinen niin ei välillä huvita olla erityisemmin tekemisissä kenenkään kanssa. Tuo Marlenen kuvaus äidistä ilman omaa persoonaa oli kyllä oikein osuva. Toisaalta ajattelen, että ehkä vauvan/lasten kautta saa helpommin kontaktia vieraampikin, se on helppo puheenaihe vaikkei sitten välttämättä seuraavaa aihetta oikein keksisikään... Mutta kyllä itsekin huomaan, että kun joku kysyy että mitäs minulle itselleni kuuluu, niin en oikein osaa sanoa yhtään mitään. Kun ne on vaan näitä lapsiperheen arjen juttuja mitä koko ajan pyörittelee... Välillä on tuota isäntääkin niin ikävä kun menee päiviä putkeen ettei ollenkaan kunnolla edes kohdata toisiamme. Toisaalta jotenkin pitkän suhteen kokemusten nojalla sitä ajattelee että tästä pitkästä tasaisesta suosta kun taas punnerretaan ylös ja eteenpäin niin taas meillekin koittaa mukavampia aikoja. Mutta ehkä pahinta oli aika ensimmäisen ja toisen lapsen jälkeen kun ei ollut mitään varmuutta edes ammatista ja sitten töistä, tuntui ettei ole edes yhteiskuntakelpoinen yksilö... Eipä nytkään 100% varmuutta ole mistään mutta välillä kun kävi kokeilemassa siipiään eivätkä kaikki paikat huonoja olleet niin ainakin luotto siihen että vielä voi tehdä jotain muutakin, vahvistui.



Nyt isäntä jo kolahti kotiin, odottelin ettei tarvitse taas pesäpalloa heittää ikkunaan minua herätelläkseen :B



Palaan huomenna sitte kertomaan nuo mitat kun ne saadaan.



eikkuli ja Veikko huomenna 19 viikkoa :)

136/163 |
13.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En millään meinaa muistaa mitä kaikkea piti kommentoida... Tiitiselle ainakin, että meidän esikoinen oksensi kaarella aina jos annoin jotain tutteli-merkkistä. Hänhän lopetti rinnan syönnin kuin seinään 6kk vanhana, jonka jälkeen sitten siirryttiin tosi nopeesti nanniin. Joskus ostin sitten gefilustutteli-jauhetta ja AINA jos annoin sitä tai tav. tuttelia, niin noin puolen tunnin päästä alkoi itkeä sängyssä ja oksensi kaarella kaiken pois. Meillä oli tosi vaikeuksia löytää sopivaa maitoa sitten vuoden iän jälkeen, lopulta yhden pikkumeijerin homogenoimaton maito sopi ja sitä käytettiin noin 2,5v ikään jonka jälkeen pikkuhiljaa siirryttiin tavalliseen ja nyt se jo sopii (5v) oikein hyvin. Että VOI se olla sitä maitoallergiaakin!



FANNI09:lle suuret onnittelut! Imetyksestä ei ole haittaa ellei supista kohtua ja jos vain itse jaksat. Uusi vauva kyllä ottaa tarvitsemansa, sinun kustannuksellasi toki. Jaksamisia! Minä odottelen niitä menkkoja, kun esikoisella ne alkoivat HETI kun oli lusikallinenkin muuta ruokaa kuin tissimaitoa lykätty vauvan suuhun. Tuntui, että se munasolu vain vartoi koska tipahtaa sieltä... Tokan kohdalla ne eivät olisi edes voineet alkaa luonnollisesti koska kilpparin vajaatoiminta oli niin paha, alkoivat vasta 9kk synnytyksestä kun arvot tulivat ensi kertaa viiterajoihin. Nyt jää nähtäväksi.



HÖMPÄLLE onnea ekan keston värkkäämisestä :) se on juhlan paikka - tunne on kyllä hieno, olen itsekin sen kokenut :) Minäkin tein tänä iltana valmiiksi yhden mikä on vähän kauan ollut puolivälissä, 2x ohut fleece kuorena ja sisällä coomaxia. Huomenna sitten koitetaan ;) Sain tehtyä myös tytölle mekon valmiiksi. tosin nepparit puuttuvat vielä. reisikumpparit ovat minusta vaikeimmat, varsinkin pojalla kun falskia tulee paljon useammin.



Sosehommat sujuvat jo oikein mukavasti. Ihan hyvä ratkaisu tällä kertaa oli ottaa 3x päivässä sosetta. Päiväunet onnistuvat paremmin ja eilen ja tänään illalla poitsu vetaisi koko purkillisen! Onkohan siinä jotain rajaa, paljonko saa antaa? Minä olen lopettanut aina siihen jos vauva osoittaa pään pois kääntämällä tai tuskastumalla että haluaa lopettaa. Mutta tosi hyvin on kyllä mennyt, tämä on varmaan helpoin näistä kolmesta syömään soseita näin alussa. Tänään maistettiin eka kertaa kaupan maissisosettakin ja se upposi pienen mietinnän jälkeen oikein hyvin. Sitten päälle purkki vielä päärynäsosetta, on kyllä melkoinen tämä meidän isäntä! Soseista huolimatta tissi maistuu aivan entiseen tahtiin. Halusin ottaa tuon maissisoseen koska siitä saa enemmän energiaa ja kun me vielä reissataan niin helpompi kun on vaihtoehdot purkissa, vaikka kyllä sen riisivellinkin lanseeraan (siis itse keitetyn, tutteleita ja tuttipulloja en tällä kertaa sotke tähän).



Minä olen hyvin imetysmyönteinen ihminen ja voitte arvata kuinka tämä täysimetyksen osittaminen tuntui pahalta aluksi. Mutta realiteetit olivat että vauvan painon kehitys todella pysähtyi. Tarkistin nla-kortista, 2-3kk painoa oli tullut 420g, 3-4kk 190g ja sitten tosiaan homma kääntyi laskusuuntaan, seur. viikon aikana -50g. Sitä ennen melkein kilo parissa viikossa suunnilleen. Tuo tietenkään ei ole niin tieteellisen tarkkaa mutta suunta on kuitenkin selvä ja antaa aihetta jotain tehdä asialle. Viimeisen kuukauden aikana "hyviä" öitä on ollut enää noin 2x viikossa. Hyväksi lasken 6-8h unipätkän. Nyt kun kiinteitä on syöty 5pv, niin parin viime yön unet ovat olleet jo 5 ja 5½h. Eli tosiasia on, että meidän vauva IHAN OIKEASTI oli nälkäinen ja nyt kun asia taas korjaantuu pikkuhiljaa niin nuo unetkin paranevat. Muutenkin on ollut sis todella paljon tyytyväisempi, nauravaisempi ja jaksanut lattiallakin puuhailla ja katsella ja kovasti on alkanut kiljumaan riemusta.... niin että eilen kun käytiin kotieläintarhassa illalla ja siellä kanat olivat jo nukkumassa, niin tämä kun kiljui vaunuissaan, nousi kukko kurkistamaan että onkos paikalle tullut kilpakosija :B Nauratti...



Meillä tosiaan kakkosta täysimetin 6kk. Hän nukkui 12h yössä, niin ettei ollut ongelmaa epäillä että ei olisi tyytyväinen. Päivisin kyllä roikkui tissillä sitten senkin edestä. Esikoisen kanssa taas oli niin hankalia nämä syömäjutut että siksi kauhu heräsi nyt, että voi ei, sama toistuu taas...



Mutta nyt painun tästä pehkuihin, vauva on nukkunut 21.30 saakka, nyt on jo puoliyö ja minä edelleen pystyssä..... öitä, arvon äidit!



eikkuli ja veikko 4kk 9pv

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.