eikkuli80

Olen täällä tosi tosi kipeänä. Kävin kuopuksenkin kanssa lääkärissä, kun sille nousi kuume uudestaan 1,5 viikon sairastelun jälkeen. Vielä ei ainkaan mitään löytynyt siltä, minä sain kuulemma säälistä kuurin poskiontelotulehdukseen - mätää ei ollut mutta mittavat limakalvoturvotukset. Henki ei kulkenut viime yönä mitään kautta ja toista poskea särki eikä siihen enää panadolit auta, nukuin tosi vähän aikaa siinä uudessa hienossa sängyssä... No, sain nenäsuihkeetkin mutta nyt vasta alkoi huvi eli kuume on nousemassa, vilunväristyksiä koko ajan. Lääkäri vähän arveli että voi olla että olemme saaneet flunssan perään influenssan :( En vain tahdo enää jaksaa hoitaa kaikkia potilaita kotona, mietin jo että jos tämä kuume nousee kuten miehellä 40:een niin pääsisinkö sairaalaan lepäämään? Pääseekö sinne? Miten sinne pääsee??? Esikoinen alkaa olla parempi mutta senkään kanssa ei ole kenestäkään edes ulkoilemaan ja alkaa olla aika kärsimätön, kun ovat viimeksi sunnuntaina ulkoilleet :(



eikkuli35+0

Vielä kun mies saisi kannettua patjat yläkertaan... siltä käy kuin etanalla tämä homma :P



*tuulettaen*

eikkuli

Vitsit, Kimmi jos olet vielä siellä, niin koita nyt ottaa ihan rauhallisesti - vauva pian luulee että on joku hätä eikä lähdekään ihan hevillä syntymään ;) Mulla vuoti viimeksi limatulppaa 5 päivää. Oli juuri tuollaista kun kuvailit ja kiihtyi vaan loppua kohti. Eka kerralla meni noin 3 viikkoa, silloin ei tullut veriviiruista vaan semmoinen kananmunan kokoinen klöntti kerralla. Mutta kyllä sinä ennen joulua kannat jo vauvaa sylissä :)



Meilläkin mies nyt ilmoitti tänä aamuna sairastuneensa tähän koko perhettä vaivanneeseen flunssaan. Tuli juuri töistä ja nukkuu olohuoneen matolla viltin alla... Ilmoitin kyllä että armoa ei anneta, mä oon sairastanu viikon ja siitä huolimatta saanut täällä jotain aikaan. Mies on ollut terve sen viikon eikä ole rikkaa ristiin laittanut (mainittakoon että tänään sillä oli aikeita auttaa siivouksessa). Joulusiivot siis pahasti kesken, tänään raivasin lastenvaatekaappeja (me on saatu paljon käytettyjä vaatteita ja täytyy sanoa, että niiden kanssa on oma työnsä, varsinkin kun säästää seuraavalle vielä).



Eilen käytiin yhdessä äitipolilla, oli se pelkopolin jatkokeskustelu. Nyt tuli vähän parempi mieli, oli eri kätilö. Synnytyssali oli jotain kahden edellisen sairaalan väliltä, tuskinpa siellä niitä palmuja paljon ehtii katselemaan... Tuli jotenkin semmoinen tunne kun näki ne pikkuvaipat siellä pinossa että tahtoisin jo päästä mahastani! Toisaalta ei huvita ajatella koko synnytystä. Kätilö oli kyllä siitä ihana, että suositteli oikein minulle sitä jakkaraa, jonka olen siis jo kokenutkin hyväksi ponnistusvaiheessa, varsinkin kun minulla supistukset on aina heikentyneet lopussa niin että omilla voimilla olen lapset punnannut ulos kehon juuri auttamatta. Toivottavasti pääsen myös sitten sille jakkaralle!



Eilisen reissun ajan supisteli ahkerasti varsinkin automatkoilla. Tänäänhän mulla olisi ollut viimeinen työpäivä, joten enpä tiedä kuinka työmatkat olisivat tähän asti sujuneet! Mutta huomisesta lähtien olen siis virallisesti äitiyslomalla :)



Oma napa tuntuu pingottuneen kovasti, koko aamun vaatteita lajitellessa tuntui painetta jonnekin peräsuolen tienoille - eikä ollut kakkahätäkään kyseessä. Joten saapa nähdä... sanoin eilen sille kätilöllekin että minusta on koko ajan tuntunut ettei tämä mene loppuun asti. Saa nyt sitten nähdä.



Mutta nyt pitäisi kiskoa mies ylös ja uutta sänkyä, joka siis tuli tänään, kasaamaan :) toivottavasti se on hyvä, sillä niskat alkaa olla taas aivan solmussa...



eikkuli 34+6

Pakko kommentoida noita kotiutumisvaatteita, kun esikoisen syntymä tuli eteen yllättäen niin eihän mulla ollut mitään itselle varsinkaan laitettuna - vauvan vaatteet oli noin suurinpiirtein jossain hoitopöydän päällä pinossa. Mä lähdin sitten kotiin samalla hikisellä paidalla millä olin tullutkin ja mikä oli viikon ollut sairaalan pussissa, sairaalan sukissa ja alushousuissa kun mies vei likaiset pois synnytyksen jälkeen... Vieläkin huvittaa tuo tilanne :)



Vauvan painoista sen verran, ettei se massa kerro kaikkea, päänlaki on se tärkein. Esikoistahan meillä veikattiin "tosi isoksi" mutta tuskinpa lopulta olisi kasvanut niin isoksi kun oli silloin 38+ viikolla 3280g. Neuvolan vanha kätilö sanoi, että isot vauvat vähän itsekin "auttavat" syntymäänsä, pienet voi olla jopa vaikeampia ja ainakin meillä kävi näin, esikoisen synnytys oli paljon vaikeampi kuin toisen joka painoi 4100g. Tästä en oikeastaan osaa mitään ajatella, kun nyt ei 5-kiloinen olisi tällä kertaa.



Minulla olisi kanssa huomenna se äiitpolikäynti miehen kanssa, saa nyt nähdä päästäänkö ollenkaan sinne jos lapset on edelleen sairaina.



eikkuli

Tai mikä huomen se nyt enää on...



Viime yönä aloin epäillä, ettei vaan raskaushepatoosi alkaisi uusia. Sormien välejä nimittäin kutitti oudosti. Tajusin että sama homma oli jo illalla mutten silloin vielä kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Voi ei... Tietysti siivosin eilen ja käytin pesuaineita, + lajittelin ne vaatteeni (joista laitoin 2 kassia kirpparille, yhden sisaruksille ja yhden kassin roskiin, nyt kaappiin oikeasti mahtuu vaatteet :D) Mutta pitää nyt odotella ja tarkkailla tilannetta ainakin huomiseen, jos se on vain mielikuvitusta. On mulla vielä lähete maksakontrolliin, mutta se on vasta kahden viikon päähän.



No nyt täytyy keksiä jotain lapsille, ovat molemmat kotona kun isommalle nousi illalla kuume. Huomenna pitäisi mennä äitipolille ja mieskin saisi tulla mukaan kun päästään käymään synnytyssalissa, joten saisivat tervehtyä huomiseksi hoitokuntoon... eipä niitä sinne tällä kertaa voi oikein mukaan ottaa.



eikkuli34+4