eikkuli80

MInä olen kukkunut jo pari tuntia. Olin kyllä onnellinen kun miehen kello herätti, nimittäin tänä yönä nyt sitten iski kuolemanpelko. Kiitos myös tuon surkean pelkopolin, jolla ei ole käsitelty kuin pelkästään synnytyksen "teknistä" puolta (ja aina eri ihmisen kanssa), olen sitten saanut painia näiden rankempien aiheiden kanssa sitten aivan yksin ja teemat näköjään vaihtuu :(



Sitä vaan miettii, että mitäs jos itse kuuluukin siihen (tosi pieneen) lukuun, joka Suomessa kuolee vuosittain synnytykseen. Eipä sille itse sitten mitään voi, mutta surettaa lasten ja miehen puolesta, pahimmillaan jälkeen jää sitten vastasyntynytkin. Tähän vaikuttaa varmaan paljon se että tuttuni kuoli vuosi sitten seisovilta jaloiltaan ja hänen kolme ihan pientä lastaan jäivät äidittömiksi :´( Nyt tämän raskauden aikana on ollut kahden läheisen hautajaiset, joissa molemmat ovat kuolleet sairaalassa vähän erikoisissa olosuhteissa, vaikkakin toinen vainaja oli jo korkeassa iässä.



Alkaa kohta horjua mielenterveys tämän homman kanssa. Sitten mietin jo sitäkin, että jos jokin menee pieleen, ei tosin ihan noin lopullisesti, mutta entä jos täällä kotona onkin sitten mielisairas äiti ja kolme lasta? Kuka siinä auttaa, kun näyttää siltä että lapsiperheet ovat sosiaalitoimen viimeisellä sijalla auttamislistalla kaikenmaailman päihdehörhöjen perässä, jos enää mitään resurssia riittää (ja eihän sitä riitä)??



Onneksi lapset vielä nukkuu, niin saa järjestellä ajatuksiaan...



eikkuli 38+6

Siis eilen kun avasin palstan, niin meinasin kirjoittaa että Minnikillä olis sitten tänään laskettu aika :)) Nopeaa pääsitte muuten kotiin!



Näin tänää tutun ambulanssikuskin vuorossa ja kysäisin, että jokos ensi yönä veisit minut synnyttämään ja lupasi viedä :P Ei niin pelottaiskaan kun olisi tuttu, jos siis ambulanssilla pitäisi mennä... No, eipä sitä tiedä. Tein kilometrin lenkin (ah miten pitkästi ja hurjaa etanavauhtia...) ja nyt on koko ajan jotenkin "tuntunut" alamahalla. Eipä sitä tiedä, tosin enpä enää mitään toivokaan... Nyt on jo siivouskin puolivälissä alakerrassa, seuraavaksi saunaan. Kolmatta ässää en kyllä jaksa edes ajatella, kuopus tänään vielä pissasi parisänkyyn ja vielä on lakanoiden laittokin edessä ennen nukkumaanmenoa :/ ONNEKSI ostin heti petarinsuojuksen, jostain syystä typy on nimittäin erittäin mieltynyt pissimään meidän sänkyyn, tää oli jo toinen kerta, argh mitkä raivarit sain! Tyttö kun oli jo herännyt päikkäreiltä muttei malttanut lähteä ajoissa vessaan. No onneksi ei mennyt heti uudet petarit pilalle. No vähintään sinne asti menee sitten lapsivedet, kääk... Olen asennellut muovifroteen kyllä väliin mutta laitan varmaan nyt vielä jonkun pyyhkeenkin sinne kaiken varalta.



Öitä, arvon leidit ja supistuksia niitä toivoville! (tänne kans, pliis,...)

Kävin siellä justiin, painoa yhteensä liki 23kg tullut ja nyt jopa 1100g/vko, hb 145, sf 33cm (taantunut keskikäyrälle), verenpaine 120/80 eli ei tuo alapaine tuosta enää laske ennen synnytystä. Kerroin surkeasta kokoarviokäynnistä viime viikolla, th lupasi että hän saa kyllä lähetteen polille lyhyelläkin varoitusajalla sitten la:n tienoilla (joka on ihka oikeita viikkoja jo 40+5...) jos siltä tuntuu. No katsotaan nyt, JOSPA tämä syntyisi kuitenkin ihan itsestään...



Että sellaista. Itse olen jo niin valmis synnyttämään että aloin tänään vaihtamaan verhoja! Eikös se ole aika varma merkki ;)



eikkuli 38+5

Muistaakseni pitkässä liinassa kietaisu-X-2 -sidonnassa suositeltiin vauvan iäksi 6 viikkoa ennen sammakkoasentoon laittamista, sitä ennen ei vauvan lonkat taipuisi ongelmitta sammakkoasentoon tms. Jotkut tuttavat ovat kyllä pitäneet siinä aivan laitokselta lähtien.

Vatsallaan lattialla pitäminen, enpä muista miten omilla tenavilla on ollut, mutta kyllä lapsen pitäisi ensin pystyä kannattelemaan päätään jo hyvästi. Nukuttanut olen vatsallani mahakipuista esikoista aikaisemmin, siitä tulikin ainut nukkumisasento. Kyllä se vauva yleensä ilmoittaa tyytymättömyytensä jos ei pysty/halua/jaksa olla jossain asennossa!



Huovuttamisesta, kyllä neulahuovuttamalla huolellisesti saa aikas pysyvän kuvion huovutettua neuleeseen. Tietysti sitä voi varovasti vielä märkähuovuttaa siitä päältä sen jälkeen vaikka sillä marseille- tai mäntysaippualla jos haluaa varmistella ettei kuvio irtoa pesukoneessa. Minusta neulottuun kappaleeseen saa kuitenkin paremmin neulahuovutettua kuin esim. valmiiseen huopakankaaseen, joka on pinnalta sileämpi, joten ei se välttämättä vaadi hirveitä märkähuovutuksia siihen lisäksi. Onko muut samaa mieltä?

Sinua joku ehti jo kaipailemaankin :) samoin mietin tänään, että mitähän KainoElville kuuluu, kun ei ole kuulunut mitään ainakaan tänään ?



Amelielle: sinulla on pian vauva sylissä, siltä kuulostaa! Saapas nähdä ehditkö enää huomiseen neuvolaan... Jännää...

Sellaiset ohjeet olen tuttien tuttipullojen pesusta saanut aikaisemmin, että niin kauan pitää keittää päivittäin kun vauva ei vielä syö kiinteitä ruokia. Jotain muutakin piti vielä kommentoida, mutten enää muista.



Jospa nyt menisi pitkälleen, kun en koko päivänä ehtinyt päikkäreillekään. Tuskin sitä lähtöä tänä(kään) yönä meikäläiselle tulee...