eikkuli80
Seuratut keskustelut
Kommentit
Huh, raskas päivä tänään. Ei saisi valittaa, mutta... poitsu kaatui illalla ulkona potkukelkkaan ja tietysti survaisi suunsa siihen kulmaan niin että verta tuli monesta reiästä. Oli aika tälli, kun kelkastakin lähti pala! Säleitä sitten kaivettiin suusta sieltä veren keskeltä. Onneksi hampaat säästyivät, vaikka näyttää siltä että ylähuulen alle ikeneen tuli pikku repeämä. Olin ensin viemässä häntä aamulla hammaslääkärin tarkastettavaksi, mutta kun aamuun mennessä turvotus oli laskenut eikä vammat enää näyttäneet niin pahoilta, niin ajattelin että kysyn tänään 2-v neuvolassa kolmelta että meneekö näin vai pitäisikö vielä käyttää jossain. Tosiaan huulet on paksut ja siniset, alahuulessa kolme reikää ja poski mustana kun sinnekin on sisäpuolelle hammas tehnyt reiän, ei onneksi ihan läpi asti vaikka näkyy päällekin päin... Ikävä kyllä tutti maistuu edelleen vaikka hetken jo illalla ajattelin että jääköhän samassa hässäkässä ;) joten ei se suu niin KAUHEAN kipeä voi olla, vaikka toki poitsu sitä valittaa ja särkylääkettäkin olen antanut.
Että sellaista tänne. Poitsu on nyt päiväunilla ja pitäisi vissiin minunkin mennä, mies tulee vasta viideltä joten siihen asti on jaksettava kahdestaan. Illalla vielä muskariin. Laitoin juuri lasagnen uuniin (nam!) ja siellä se pihisee yli ja haisee palaneelta, mutta pakko oli sitä saada :)
Masuun ei kuulu omituisempia, välillä vähän kovettelee ja potkuja tuntuu, ei niin usein mutta tila alkaa käydä kahdelle ahtaaksi koska minua välillä sattuu nuo nujakoinnit. K-18 suhteen olen eilisillan jälkeen vähän masentunut tämän möhöolemukseni kanssa, taitaa tulla vapaaehtoinen selibaatti kun en halua nähdä kuinka mies ei tiedä miten päin olisi ja oma olo on notkea kuin raivaustraktorilla siinä tilanteessa!!!!!
Mutta nyt, taidan oikaista hetkeksi kun saan sen lasagnen pois uunista... Huomenna sitten iltapäivällä neuvolakuulumisiakin pitkästä aikaa. Tämä kaksi viikkoa neuvoloiden välissä on ensi kertaa tuntunut kuluvan niiiiiiiin hitaasti...
eikkuli 32+5
Juuri ennenkuin aloin odottaa esikoista, laihdutin 6kg ja olin suht hyvässä painotilanteessa. Sitten raskaus toi 20kg ja niistä kyllä lähti 14kg, mutta sitten sairastuin kilpirauhastautiin ja lihoin lyhyessä ajassa n.7kg lisää :( Eli ennen tätä toista raskautta kiloja oli jo noin 10 enemmän... ja nytkin niitä on tullut 12. Nyt on kyllä semmoinen tsemppi päällä, uudenvuoden yönäkin hoin ääneti mielessäni, että kun tämä on ohi, minä laihdutan 20kg! Hormoneilla aion mennä niin pitkälle kuin mahdollista, koska viimeksikin laihduin äkkiä sen 10kg synnytyksen jälkeen. Mutta sitten tuli toppi. Jos vain tämä kilpirauhanen ei äidy pahaksi, niin aion kyllä päästä takaisin sinne 70 kieppeille...
eikkuli möhömaha rv 32+5
Esikoinen aloitti norm. rokotusohjelman mutta sai ensimmäisestä rokotteesta alkaen aika rajut oireet. Niinpä rokotuksia lykättiin, tehtiin haittavaikutusilmoitus ja ilmoitin tylysti neuvolantädille, että meidän lasta ei rokoteta, ennen kuin on selvää ettei seuraavasta kerrasta ole taas vakavampia seuraamuksia (2 kertaa kuitenkin annettiin piikki aluksi!). Testeihin pääsyä piti odottaa monta kuukautta, muistaakseni 4kk meni siinä välissä ettei rokotettu. Sen jälkeen ilmoitin, että vain yksi rokote kerrallaan. PDT vaihdettiin infanrixiin vaikka testit olivat negatiivisia, oireet riittivät todistusaineistoksi.
Vieläkään en kyllä voi käsittää, miten terveydenhoitaja - rokotusten asiantuntija, tai pitäisi ainakin olla - voi sanoa, että mitä jos pistettäisiin kuitenkin nyt tämä polio, kun lapsi ei sitä ole vielä kertaakaan saanut eikä voida tietää onko sille yliherkkä? Siis kertakaikkiaan, lasten koekaniineina käyttöä sanon minä!!!!!!!!!!!! Vieläkin sappi kiehuu. Ja toinen yleinen kommentti: kun meillä menee tämä rokotusaikataulu aivan sekaisin. Grrrrrrrrrrr...............
1-vuotisneuvolaan mennessä aikataulu saatiin kuitenkin kohdalleen mutta nyt 1,5 vuotisneuvolassa ei pistetty kuin yksi piikki (olikohan se polio...) siitäkin tuli taas oireita, muttei ihan niin pahoja. Eli ikäkin auttaa lapsilla, näin sanoisin omasta kokemuksesta. Tuttu homeopaatti sanoi, että 3 vuoden iässä vasta lapsen elimistö kestää rokotusten aiheuttaman " hyökkäyksen" puolustusjärjestelmää kohtaan. MPR on siis pistämättä, mutta huomennaa 2-vuotisneuvolassa olen nyt antamassa sen pistää, sydän kylmänä kylläkin.
Meille on toinen lapsi syntymäss änoin kuukauden päästä, ja tällä kertaa aloitamme siitä, että synnärillä ei pistetä mitään eli calmette jää nyt väliin. Onneksi ainakaan äitipolin lääkäri ei siitä tiedosta pahemmin hetkahtanut, kun ilmoitin sen jo esitiedoissa. Syytän calmettea yhtenä osallisena siihen, että esikoinen oli itkuisa eikä nukkunut yöllä eikä päivällä tuntia pidempää jaksoa moneen kuukauteen - yksi sen haittavaikutuksista ovat juuri yöitkut >(mutta sitä on vaikea tulkita, kun vauvat joka tapauksessa itkevät öisin...) meillä tämä kuitenkin alkoi HETI SEURAAVANA YÖNÄ piikin jälkeen, eli oltiin vielä synnärillä. Ja itku oli sellaista ettei siihen auttanut yhtään mikään. Koliikkia se ei ollut. Tämän toisen lapsen kohdalla olen ajatellut aloittaa rokotukset aikaisintaan 6kk iässä. Ja nyt, kun esikoisen kohdalla sai tapella niin pokkaa on kyllä riittävästi puolustamaan näkökantojaan tällä kertaa. Täyteen rokottamattomuuteen en lähde enkä sitä täysin sydämin kannata, mutta pahalta tuntuu äidistä katsoa kuukaudesta toiseen rokotusten haittavaikutuksista kärsivää lasta,j onka kipuihin ei edes lääkkeet auta.
Niin , ja se piti vielä sanoa, että vaikka lapselle antaisi esim. ensimmäisen rokotteen mikä silloin 3kk iässä annetaan, sen jälkeenkin voi pitää taukoa ennen seuraavaa jos siltä tuntuu. Tähän mennessä olen tavannut vain yhden th:n joka sanoi, että tätä MPR:ää ei ole mikään kiire pistää, joten sieltä puolelta ei välttämättä myötätuntoa heru.
Kurkistan varovasti tällekin puolelle tuolta huhtikuisista, la minulla no 5.4. mutta mikäli tämä vauva päättää olla yhtä kärsimätön kuin isoveljensä, niin maaliskuisten joukkoon kuulun ja ihan reilusti ;)
Onpa jännää että täällä jo osa valmistelee synnärille lähtöä - minä kun vasta ensimmäisiä vauvanpyykkejä olen pessyt eikä niiden paikasta vielä tietoakaan! Mahan puolesta voisin varmaan synnyttää milloin tahansa, ja sairaslomallekin jäin menneellä viikolla töistä niin että saa nähdä koska tädit kaupassa alkavat kysellä. Päivät kyllä kuluu kotona niin hitaasti, että...
joku kirjoitteli tuosta käsien puutumisesta ja minullakin se oli esikoisen kanssa valtava riesa. Heräilin välillä " ilman käsiä" ja palautuminen tuntui kestävän kauan! Sormenpäät olivat pikkurilleistä alkaen puuduksissa koko loppuajan. vaiva ei täysin helpottanut synnytyksen jälkeenkään tässä välillä (2v) mutta ei onneksi ole ainakaan vielä äitynyt yhtä pahaksi. Sen huomasin, että tyynyllä ja tyynyllä on kovasti eroa ja merkitystä puutumisen kannalta!
Mutta palailen omaan pinoon, täytyy aina välillä käydä täällä kurkistamassa niin ei olo tunnu sitten niin yksinäiseltä (kun tämä KUITENKIN syntyy maaliskuussa) :) Miehen veljen synttärit on 13.3. ja siskon 31.3. että jos joskus siinä välissä niin hyvä olisi... Toisen siskon rippijuhlat on vielä 12.3. ja silloin ainakin ajattelin olla vielä iskussa =)
ihan näin mielenkiintoisena tietona, äitipolin kätilö kertoi että naisen kuukautiskierron pituus näyttäisi vaikuttavan raskauden kestoon - lyhyt kierto -> syntyy helpommin ennen la:aa, pitkä kierto -> taipumus mennä yliaikaiseksi. En sitten tiedä missä tuo raja kulkee, mutta siitä voi varmaan ainakin ääripäiden edustajat jotain päätellä...
Hyvää sunnuntaipäivän jatkoa ja jaksamista loppumetreille mahan kanssa!
t. eikkuli ja hippuska 32+4
mies pitänee 2 viikkoa lomaa syntymän jälkeen, tosin vielä on vähän epäselvää että ottaako palkatonta synnytyspäivän ajaksi (jos se sattuu viikolle) ja menee sitten töihin vielä kunnes kotiudun sairaalasta, toinen vaihtoehto on että mies ja poika 2v tulevat perhehuoneeseen sairaalaan syntymän jälkeen eli silloin mies aloittaisi loman heti. Mutta pari viikkoa on joka tapauksessa tarkoitus pitää näin aluksi, jo senkin takia että 2-vuotiaan kanssa pitää olla ulkona yms. ja vauvasta kun ei vielä tiedä minkälainen on.
mies on opettaja, joten kesälomaetu on ehdoton :)
Kolmas isyyslomaviikko (mulla oli muuten käsitys, että niitä on neljä, mutta olin varmaan väärässä) olisi tarkoitus pitää sitten syksyllä, esim. syyslomaviikon yhteydessä niin tulisi siinäkin 2 viikkoa sitten putkeen että ollaan koko perhe kotona :) Toisaalta en vastustelisi sitäkään, että mies pitäisi koko 3viikkoa nyt putkeen vauvan syntymän jälkeen, mutta katsotaan miten sitten alkaa arki sujua kahden lapsen kanssa kotona.
Täällä pienellä paikkakunnalla muuten tuntuu siltä, että minkä tahansa ammattiryhmän edustajan on luontevaa olla lomalla mihin aikaan vuodesta vaan, mutta opettajia katsotaan jotenkin kummasti jos lapset ovat koulussa ja opettaja kotona... vaikka eihän näin olekaan kuin poikkeustapauksissa!
tuumaa eikkuli rv 32+5