eikkuli80

Esikoinen sai calmeten synnärillä mutta tälle toiselle emme sitä aio antaa ainakaan tässä vaiheessa. Sitä emme ole päättäneet, annetaanko se sitten myöhemmin vaiko eikö. Syyksi sanon edelleen isoimpana, että tällä kertaa en aio ottaa ylimääräisiä riskejä sen suhteen, miten eka kuukaudet kotona menevät. Esikoinen alkoi huutaa calmetointia seuraavana yönä sitä kurkku-suorana-huutoa, mihin ei auttanut yhtään mikään, ja seuraavan kerran meillä nukuttiin oikeasti öisin kun vauva oli n. 5½kk vanha. Koliikkia itkuisuus ei ollut minkään määritelmän mukaan, vaikka mahavaivojakin oli. Mahdollisesti tähän vaikutti myös lisämaidon antaminen synnärillä (luovutettu äm), minkä olisi odottanut menevän ohi muutamassa päivässä, mutta ei.



Jos vauvalle annetaan calmette myöhemmin, niin se tapahtuu tietääkseni neuvolassa, missä ensin tehdään mantoux-koe jolla selviää (näin olen ymmärtänyt) onko lapsella tuberkuloositartunta.



Vähän kieltämättä ihmetyttää sekin, miksi tätä rokotusta meillä annetaan edelleen, vaikka esim. Ruotsi on siitä jo luopunut ja haittavaikutuksia calmetesta tulee riittämiin. En lähipiiristä tiedä kovinkaan montaa, jolla ei olisi esiintynyt märkäpaisetta nivusessa tai rokotuskohdassa.

vaikka kätilö antoi n.1h15min ennen kuin lapsi oli maailmassa ponnistusluvan ja siitä saakka ponnistelin. Eli en tiedä sitten mistä tuo 38 min oli revitty... tällä toisella kertaa toivoisin edes vähän lyhyempää...

kuulin huhua että se esitettäisiin sunnuntaiaamuna klo 10 uusintana. Laitoin heti kännykkään muistutuksena, mikäli silloin ollaan vielä kotona niin pitää katsoa... jäi se viime maanantain dokkari myös väliin ja harmitti jo silloin, vielä enemmän eilen illalla kun totesin että siinä tuli toinenkin jakso!

EUSENIA: Täällä Etelä-Pohjanmaalla tosiaan asustellaan. Oletko itse kuinka kaukana Seinäjoesta? Me asutaan n. 70km pohjoispuolella. Mutta Kokkolaan olen tosiaan menossa synnyttämään, kun täällä saa valita sairaaloiden välillä. Ja noista sektioista, riippuu varmasti tosiaan kohdun kunnosta, mutta kuten varmaan jo aikaisemminkin mainitsin niin työkaverini sai vasta 42-vuotiaana 4. lapsensa sektiolla, kuten aikaisemmat kolmekin. Ja hyvin meni. äidilläni taas kohtu oli neljän alatiesynnytyksen jälkeen niin huonossa kunnossa, että suositeltiin ettei enää perheenlisää - äiti oli tosin ollut samaa mieltä asiasta. Tuntuu kyllä kummallisemmalta jos kovasti kevyin perustein suosittelevat sterilaatiota...



Ehkäisykeinoista puheenollen, onko muut miettineet mitä sitten raskauden ja synnytyksen jälkeen - kun joskus uskaltautuu taas petipuuhiin? Onkin ollut taas niin helppoa kun ei ole moisia tarvinnut miettiä, mutta itse ainakin tuntuu nyt siltä että pikku " paussi" voisi olla lasten välissä tarpeen. Tällä hetkellä tuntuu etten jaksa piiiiiiiiiiitkään aikaan olla raskaana! E-pillerit ei ole oikein sopineet hyvin, kierukka alkaa tuntua jopa mahdolliselta vaikka olen vierastanut ajatusta vierasesineestä sisälläni ainakaan ennen kuin lapsiluku on täynnä... onhan sitä tullut kaiken maailman uusiakin konsteja, mutta tässä vaiheessa tuntuu että mielenkiinto on tasan kaikkialla muualla... Mies löysi jostain piirongin laatikosta tässä päivänä eräänä jonkun säästökortsupakkauksen ja tuumasi vaan, että tässähän sitä riittää meille perhesuunnittelua seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jee jee...



Mutta, jospa sitä hankkiutuisi päiväunille kun ipanakin alkoi viimein koisaamaan. En kyllä ole saanut tänään yhtään mitään aikaiseksi, mutta se on tätä... rauhoittunut olen kyllä viime päivien kärsimättömyydestä huomattavasti, jospa se vauvakin sieltä rauhoittuisi ja alkaisi tulemaan ulos! Torstaiksi suunniteltiin vielä kaupunkireissua, mies kun haluaa johonkin kalastus/puutarhavälineitä myyvään erikoisliikkeeseen joten lähdetään kohti Pietarsaarta oikein kahdella autolla. Taidan ottaa synnärikassin mukaan, kaiken varalta ;) toiveajattelua varmaan, mutta kun paikka on sinne synnytyssairaalan suuntaan kumminkin...



eikkuli, edelleen rv 39-1 ;9

Täällä ollaan edelleen, mihinkäs sitä. Eilinen neuvolakäynti oli sittenkin ihan ookoo, vaikka niin tympi etukäteen edes mennä sinne. Seuraava sovittiin ensi maanantaiaamuksi, rv:t olis silloin 39+5, huh huh. Se vaan jäi HIEMAN kaivelemaan, kun täti vatsan päältä painelemalla arveli, että tämä vauva olisi NYT JO nelikiloinen ellei ylikin!!! Eli saisi alkaa sieltä tulemaan jos aikoo ulos mahtua, esikoinen kun oli vain sen vajaa 3300g. Tämän tädin mukaan vauvat voivat helposti kasvaa loppuaikana parissa viikossa puolikin kiloa, jos kaikki on hyvin... jeeeee...



Mutta nyt on olo ainakin vähän rauhallisempi, sainpa enimpiä turhautumia purettua siellä neuvolassa. Verenpaineetkin oli lähteneet nousuun, mikä ei liene hirmuinen ylläri kun olen sen verran rasiintunut ollut tähän olotilaan viime aikoina. Öisinkin rasittaa suunnattomasti kun nukahtaminen ottaa niin tajuttoman pitkän aikaa!!!



Täällä on mahtava lumituisku, mies eilen katseli jostain nettisivuilta että voi tulla jopa 25cm lunta LISÄÄ parin päivän aikana. Eli taas oiva keli lähteä synnyttämään... mutta saapahan olla sisällä ja siivoilla taas, en ymmärrä mistä tätä epäjärjestystä oikein riittää. neuvolan täti muuten komensi kotiin kolmen ässän hoidolle ;oD ja käski nimenomaan suostutella miestä mukaan hommiin!



Ja sitten pitää laittaa esikoisen koppa valmiiksi, jos lähtö tulee niin on helppo napata se mukaan, ja viedä varasänkyyn anoppilaan peitot ja tyynyt valmiiksi. IHan kuin tuo ipana aavistaisi että jotain tapahtuu lähiaikoina, kun saattaa kesken yötäkin itkeä että " äiti lähtee!!!" ja ilmoittaa aina aamulla, että hänelle tuli paha mieli koska " nuuskamuikkunen lähti etelään" vaikkei kyseistä muumia ole katsottu moneen aikaan.



Mutta jospa se lähtö JOSKUS tässä lähimmän kuukauden aikana sentään tulisi...



eikkuli, 38+6 ja huomenna taas paukkuvat viikot...