eikkuli80

Lala, hyvä juttu että pääsette huomenna. Sullakin kuiteski tuo la niin lähellä ja kerta limatulppa jo mennyt, niin parempi mahdollisimman aikasin päästä tutkimuksiin jos meinaavat ehtiä ennen synnytystä tutkia.



Minä vasta tajusin, että jos huomenna äitipolilta vielä kotiin laittavat (rv:t siis 41 tasan sillon) niin minähän menen kaupungille Shoppailemaan... toivottavasti tilillä kate riittää ;) Ei kyllä oikeastaan ole yhtään mitään ostettavaa mutta täytynee ainakin vaeltaa siellä kunnon kierros jos laittaisi vauhtia masiinaan. Tänään olen pariin kertaan bongannut pienen keltaisen limaköntsön vessareissulla, voisi olla nyt sitä limatulpan ulointa osaa - saisi tulla vaan enemmän!!!!!



En oikein tiedä millä asenteella olen lopulta lähdössä sinne polille, kai ne tärkeimmät asiat on että kuinka iso vauva, mahtuuko syntymään alakautta ja jos mahtuu, koska käynnistetään ellei itsellään lähde. Mitkä riskit. Tai jos ei mahdu, niin koska sitten sektio. Saa nähdä millainen reissu tulee, mutta jos palaan tänne kertomaan kuulumisia niin sitten olen vielä kotiutunut... Kun ei kai ne käynnistäkään ainakaan lääkkeillä jos paikat on vielä kiinni ja tämä vauvakaan ei tosiaan ole kiinnittynyt vielä, en tiedä onko pahemmin laskeutunutkaan.



no,m utta nyt lähdetään katsomaan yhtä taloa - ei tosin itselle mutta kaveriksi ;)

mulla oli sama juttu esikoisen kans! Hurjien sf-mittojen vuoksi vauvaa ennusteltiin vähintään 4-kiloiseksi ja 37 viikolla kävin kokoarvioultrassa. Lapsivettä vaan oli runsaanlaisesti. Vauva syntyi kuitenkin 2vk ennen la:ta ja painoi 3280g (ponnistusvaiheen kätilön arvio meni kaikista lähimmäksi, kun vatsan päältä tunnusteli vähän ennen syntymää ja sanoi että semmoset 3400g). Kun kuulin tuon syntymäpainon sinne synnytyspöydälle, niin eka kommentti oli että eikö sitä voisi laittaa takaisin vielä kasvamaan vähäksi aikaa - kun oli koko ajan odottanut jättivauvaa niin tosi pieneltä kuulosti!



Tätä vauvaa on nyt sitten ihan oikeasti ennustettu nelikiloiseksi la:han mennessä. Jotenkin sellainen tunne mullakin on, että kun eka kerralla täpärästi vältettiin vakavammat vammat sekä vauvan että mun kohdalla (vaikkei todellakaan kaukaa liipannut) niin miten tämä voisi muka olla helpompi. Ja varsinkin tuo vauvan koko mietityttää todella kovasti. No, huomenna pääsen sinne äitipolille purkamaan huoltani, saa nyt sitten kuulla mikä on viimeinen arvio...

nimittäin juuri tuota asiaa olen itse pohtinut eka synnytyksessä revenneenä (+eppari +kaikkea muuta ' kivaa' ).

Teimme sen hätäratkaisun, että kaupasta tuotiin sellainen ' vääränlainen' tutti ja poika heitti ihan sovinnolla kaikki vanhat roskiin. Nyt on siis vain yksi tutti, ja kerrottiin että jos tähänkin tulee reikiä niin sitten sekin joudutaan heittämään roskiin. Ja kyllä poika kaupassa ja iskälle illalla ihan vakavalla naamalla kertoi että hampaista tulee reikiä tuttiin ja hän heitti tutit roskiin. Jos tuosta tutista nyt jotain parempaa hyötyä on, niin ainakaan se ei näytä niin hyvin pysyvän suussa nukkuessa ;) Poika kyllä näyttää kaipailevan vanhoja hyviä tuttejaan, nukahtaminen on ollut itkuisaa mutta toivon todella ettei totu tuohon tuttimalliin ollenkaan ja se on pian luovutettavissa...



Tällä hetkellä en tosiaankaan jaksa alkaa mihinkään vaativampaan rumbaan kun tuo laskettu aikakin meni jo viikko sitten. Mutta sopivasti täytynee alkaa psyykkaamaan sitten vauvan tulon jälkeen pois tuota tutin syömistä ja toivottavasti viimeistään kesällä päästä siitä kokonaan eroon...



eikkuli, poitsu 2v2kk ja masuvauva 40+6



ps. njoammil: taisin jossain ketjussa kysyä että tunnetaanko me, mutta sekoitin sut varmaan toiseen ihmiseen - taidettiin palstailla sillon 2004 helmimammoissa kuitenkin molemmat?

vastaanpa nyt kun esikoinen lähti juuri siten syntymään. Vettä oli tullut sen verran kun heräsin, että pikku lätäkössä olin nukkunut - eli ihan selkeästi housut ja lakana kastuneet. Siitä kun nousin ja otin askeleita niin välillä pulpahti lisää niin että reisiä pitkin valui, mutta ei tosiaan mitään sellaista ' holahdusta' tullut kuitenkaan. Hiukkasen vaaleanpunervaa ja juoksevaa tuo lapsivesi oli. Sidettä vaihdoin muutamaan kertaan ennenkuin sitten lähdettiin synnärille. Jossain vaiheessa vauvan pää ilmeisesti painui tulpaksi niin ettei vettä enää tihkunutkaan. Kalvot puhkaistiin vasta ponnistusvaiheen alussa jolloin loput vedet meni. Ainakin jotkut sanovat, että loppuraskaudessa valkovuoto voi olla todella runsasta ja vetistä, en sitten tiedä kun tässä on odoteltu ja toivotettu tervetulleeksi kaikki vuodot ja vedet mutta ei mitään ole kuulunut...