Dipladenia
Seuratut keskustelut
Kommentit
Hei! Olen suomalainen, naimisissa ranskalaisen miehen kanssa, neljä lasta, syntyneet välillä 2002-2010. Mieheni työn takia olemme muuttaneet usein, joten systeemi on tuttu. Erot kaupunkien ja sairaaloiden/klinikoitten välillä ovat valtavia. Yleensä ottaen ranskalainen systeemi on vanhanaikainen, vaikka myönteistä kehitystä tapahtuu. Esim. Sisätutkimuksia tehdään hirveän usein, kielenkäyttö on joskus aika härskiä, ammeista ym rekvisiitasta ei ole tietoakaan useimmissa paikoissa, ja (hienoimpia paikkoja lukuunottamatta) ei todellakaan voi tietää millainen lääkäri sattuu kohdalle. Useammankin kerran olen törmännyt tonttu-ukkomaiseen papparainen joka käskee riisua alasti. Yäk! Sellaisiin pyyntöihin en toki ole suostunut, mutta ongelmilta en aina ole välttynyt. Kerran parin papparaisen pelleily meni niin pitkälle että asiaa käsitellään oikeudessa. Prosessi on aika raskas, mutta tuleepa nyt ranskalainen oikeuslaitoskin testattua. Toivottavasti teillä muilla on vähän myönteisempiä kokemuksia!
Voin neuvoa hyvän synnytyspaikan valinnassa, ja jakaa muitakin niksejä.
Kokemuksen syvällä äänellä, muutama kysymys joita kannettava miettiä synnytyspaikan valinnassa:
-montako prosenttia synnytyksistä tapahtuu sektiolla? Jos haluaa sektion, sen saa helpommin yksityispuolella. Toisaalta jos ei halua turhaa sektiota, yksityispuolella myös helpommin raahataan puoliväkisin puoliturhaankinsektioon. Sitäpaitsi kohtelussa on paljon eroa laitosten välillä
-monelleko prosentille ensisynnyttäjistä välilihan leikkaus? Luku vaihtelee 3 ja 90 prosentin välillä!
-kysytäänkö suostumusta oksitosiinitipan laittoon?
-mitä rutiinitoimenpiteitä terveelle vastasyntyneelle?
-onko mahdollista ponnistaa muussa asennossa kuin selin maaten jalat koholla? (tältä osin viimeaikaisten kehitys on ollut myönteistä, itse olen aina pyynnöstä saanut ponnistaa istumassa asennossa)
Jatkan juttua sitä mukaa kuin uusi ideoita tulee mieleen...